Áigeguovdilis áššit ja dáhpáhusat

Irja Seurujärvi-Kari:

City-sámit  - searvvi historjá 1988 ­­– 2008

Láidehus

Áddejupmi homogenalaš, orustan ja báikái čadnon sápmelašvuođas lea cuovkaneamen, dasgo kultuvrrat seahkanit, ja deterritorialisma lea lassáneamen ovddežis. Sápmelašvuođa ja identitehta máŋggabeallásažžan šaddamis ja nuppástusain lea buorre ovdamearkan tearbma citysámit. Tearbma riegádii, go Helssega birrasis ássi sámit 1988 vuođđudedje iežaset searvvi City-sámit. Namahusain city-sámit stuorragávpogis ássi sámit hálidedje deattuhit nuppe dáfus iežaset etnihkalaš duogáža, nuppe dáfus urbána ássanbirrasa.

Citysámit ásset Stuorra-Helssega birrasis oktiibuot sullii 1 000. Badjel bealli Suoma 8000 sápmelaččas ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Sámiid gávpotluvvan lea jotkkolaččat lassánan, dasgo joavkofárren lea lassánan gávpogiidda, erenomážit oaivegávpotguvlui maŋimuš logiid jagiid áigge. Oaivegávpotguovlluid sámeservošat leat stuorámus sámeservošat. Oslos ásset sullii 5 000 ja Tukholmas sullii 2 000 sápmelačča. Oaivegávpotsámit ráhkadit iežaset vehádaga máŋggaid eará vehádagaid láhkai máŋggakultuvrralaš urbánabirrasis.

Urbánasámit ellet guovtte kultuvrra lahttun, sápmelažžan ja suopmelažžan. Sii ellet guhkkin eret ruovttuguovllus, guovdu máŋggakultuvrralaš gávpotbirrasa, gos sámekultuvra ii leat dan láhkai ealli ja oinnolaš go ieš sámeguovllus davvin. Iežas searvi rahpá vuogi oktavuohtadoallamii ruoktoguvlui ja eará sámiide ja maiddái fállá vejolašvuođa ollašuhttit iežas kultuvrra ja giela ja dan láhkai nanne  nu ovttakas olbmo go searválas sámeidentitehta. Sámiide mihtilmas searválasvuođa dárbbu lea figgan láidestit servviid vuođđudeami guvlui. Gávpotsámiid searválasvuohta leamašan lunddolaččat fámolaš joavkofárrema álggus ja sámiid revitalisašuvdnalihkadusa álggu áiggiin, 1970-logus dáid beivviid rádjai. Iešguđetlágan moderna nuppástusproseassaid ja kultuvrralaš revitalisašuvnna čuovvumuššan sámiid ja eamiálbmogiid jietna lea nanosmuvvan ja kultuvrrat leat boahtán oinnolažžan buot guovlluin máilmmis.  Maŋimuš viđalogi jagi áigge sámit eará eamiálbmogiid láhkai leat oppalohkkái ortniiduvvan ja ráhkadan iežaset kultuvrralaš institušuvnnaid ja servviid.

Searvvi vuođđudeapmi, registreren ja njuolggadusat

1980-logu loahpas álgaga dahkkin ođđa servviid vuođđudeami várás ledje sámeaktivisttat ja sápmelaččat, geat háliidedje doalahit ja ovddidit sápmelašvuođa maiddái urbánabirrasis.

City-sámit -searvvi álgoálgosaš dárkkuhussan lei eará oaivegávpotservviid láhkai vuođđudit birra gávpoga ássi sámiide oktasaš deaivvadanbáikki. Dárkkuhussan lei oažžut áigái vuostedeattu eaidama dovdui, maid gávpotkultuvrra deaivvadeapmi dagahii. Searvvi njuolggadusaid 1 § vuođul searvvi dárkkuhussan lea ”ovddidit sámiid oktasaš kultuvrralaš, vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš áššiid ja ovddidit máddin ássi sámiid oktiigullevašvuođa”.

Vuođđudančoahkkin dollui golggotmánus 1988 Ostrobotnias ja mielde ledje vihttanuppelohkkái sápmelačča. Searvvi vuosttas ságajođiheaddjin válljejuvvui Hans Morottaja ja čállin Raila Pirinen. Stivrii válljejuvvojedje lassin lahttun Pertti Niittyvuopio, Ulla Helander ja várrelahttun Irja Seurujärvi-Kari ja Mirja Vuolab.

City-sámit dohkkehuvvojedje searveregisttarai 30.5.1990.
Vuosttas registrerenohcamuš máhcahuvvui vuoigatvuohtaministeriijas, go sámegiela ii searvelága mielde sáhttán dohkkehit áidna virggálaš searvegiellan. Searvi váidalii áššis Alimus hálddahusriektái almmá bohtosa haga. Searvvis bođii guovttegielalaš, sáme- ja suomagielat.

Searvvi áššiid dikšu stivra, masa gullet jahkečoahkkimis válljejuvvon ságajođiheaddji, golbma fásta lahtu ja guokte várrelahtu.

Ságajođiheaddjin leat doaibman anáraš Hans Morottaja, leamaš searvvis guhkimus áigge ságajođiheaddjin (1988 – 2004), Nina Nuorgam (2005) ja Irja Seurujärvi-Kari (2006 – 2007). 

Čállin leat doaibman Raila Pirinen (1988 ­– 1995), Pauli Aikio (1996 –1997), Seija Aarnio (ovdd. Tuomi) (1998), Sari Hirvasvuopio (1999 – 2003), Anu Tervonen (2004) ja Petter Morottaja (2005 – 2007).

Stivrrat:

1989: Hans Morottaja (sj), Pertti Niittyvuopio, Ulla Helander, Raila Pirinen ja várrelahtut Irja Seurujärvi-Kari ja Mirja Vuolab.
1990: Hans Morottaja (sj), Pertti Niittyvuopio, Taimi Thesslund, Raila Pirinen ja várrelahtut Irja Seurujärvi-Kari ja Armas Mattus.
1991: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Sinikka Hakamäki, Raila Pirinen ja várrelahtut Pertti Niittyvuopio ja Erkki Hirvasvuopio.
1992: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Sinikka Hakamäki, Raila Pirinen ja várrelahtut  Armas Mattus ja Tuula Aikio.
1993: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja várrelahtut  Armas Mattus ja Irja Seurujärvi-Kari.
1994: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja várrelahtut  Raija Luhanto ja Irja Seurujärvi-Kari.
1995: Hans Morottaja (sj), Taimi Helander, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja várrelahtut  Raija Luhanto ja Pauli Aikio.
1996: Hans Morottaja (sj), Raija Luhanto, Hans Pieski, Pauli Aikio ja várrelahtut  Seija Tuomi ja Satu Natunen.
1997: Hans Morottaja (sj), Raija Luhanto, Hans Pieski, Pauli Aikio ja várrelahtut  Seija Tuomi ja Satu Natunen.
1998: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Hans Pieski, Raija Luhanto ja várrelahtut  Taina Pieski ja Seija Tuomi
1999: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Hans Pieski, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut  Taina Pieski ja Seija Tuomi
2000: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Simo Gauriloff, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut  Marja Montonen ja Seija Aarnio
2001: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Jukka Sarre, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut  Lahja Kanniainen ja Seija Aarnio.
2002: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut  Jouni Kitti ja Seija Aarnio.
2003: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut  Jouni Kitti ja Seija Aarnio.
2004: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Pirita Näkkäläjärvi ja várrelahtut  Jouni Kitti ja Seija Aarnio.
2005: Nina Nuorgam (sj), Hans Morottaja, Anna Näkkäläjärvi, Maija Lukkari várrelahtut  Tarja Parpo-Suonio ja Petter Morottaja
2006: Irja Seurujärvi-Kari (sj), Hans Morottaja, Nina Nuorgam, Maija Lukkari ja várrelahtut  Anna Näkkäläjärvi ja Petter Morottaja
2007: Irja Seurujärvi-Kari (sj), Hans Morottaja, Anna Näkkäläjärvi, Maija Lukkari ja várrelahtut  Martti Laiti, Petter Morottaja, Nina Nuorgam

Dieđiheapmi lea dáhpáhuvvan eanaš lahttoreivviid bokte sáme- ja suomagillii. Iežas ruoktosiidu internehttii vuođđuduvvui j. 1996. Siidduid bajásdoallin lei Seija Aarnio (ovdd. Tuomi). Siiddut ođasmahttojedje j. 2007 – 2008. Lassin citysáminuorain lea iežas postenlistu ja iežas joavku Facebookis.

Sámedikki kulturlávdegoddi mieđiha jahkásaččat ohcamuša vuođul doaibman- ja prošeaktaruhtadeami. Lassin servii čoggojit jahkásaččat lahttomávssut. Citysáminuoraid doaibma lea lassin ožžon ruhtadeami, ee. CIMO bokte EU nuoraidprográmmas ja Suoma kulturfoanddas.

Geat leat citysápmelaččat?

Helssega sámesearvvi ”lahttun sáhttá searvat sápmelaš dahje olmmoš, guhte dovdá iežas sápmelažžan ja gean searvi lea dohkkehan sápmelažžan”. Searvvis lea maiddái guottiheaddji- ja gudnelahtut. City-sámit - searvvi vuođđudanjagi lahtut ledje 24 ja moatte jagi geahčen 48. Dál lahttomearri lea šaddan golmmageardásažžan. Searvái gullet 120 lahtu, main 114 leat fásta lahtu ja 10 mánnálahtu ja lassin 66 guottiheaddjilahtu. 
City-sámit – searvvi lahtuid joavku lea seamma máŋggabealat ja máŋggaidentitehtalaš go dán áigge olles sámesearvvuš ja –kultuvra. Lahtuin sáhttá earuhit uhcimustá golbma váldojoavkku.
Searvvi vuođđun leat etnihkalaš aktivisttat, geat barget dahje leat bargan viššalit sámeáššiin earáge oktavuođas. Máŋggat sis leat skuvllaidvázzán sápmelaččat, geat leat studerema maŋŋá ássan nu davvin sámebirrasis go gávpogis. Dán joavkku lahtut leat gohčoduvvon ’supersápmelažžan’. Tearbma čujuha dasa, ahte supersámit dihtet sámeáššiin earáid viidábut, máhttet sámegiela, muđuige meroštallet sámeidentitehta ja sápmelašvuođa doaibmalinjjáid eanet go earát. Sii leat maiddái barggánat ja jotkkolašvuođa bajásdoallit.
Nubbin mearkkašahtti joavkun leat sápmelaččat, geat leat bures ‘siste’ sápmelašvuođas, muhto geat leat movttiiduvvan sámeáššiin easkka go leat fárren eret ruovttuguovllus gávpogii. Davvin ásadettiin máŋggat sis eai oassálastán sámeservviide dahje –lihkadussii, go doppe ledje eará oassálastit eaige sii danin dovdan dárbbu dakkárii. Fárredettiin ruoktoguovllus gávpogii dárbu sámedoibmii bohciidii áibbas eará láhkai. Gávpogii fárren olbmuide lei lunddolaš ohcalit oahppásiid ja fulkkiid, ”iežas olbmui” ollái. Davvin máttás fárren olbmuide nugo maiddái eará urbánasápmelaččaide searvi lea addán ee. vejolašvuođa doalahit sámegiela ja kultuvrra, dovdat dili oadjebassan maiddái gávpotbirrasis ja lea buktán oktavuođaid eará guovllusge go ruoktoguovllus dahje iežas fulkkiin. Dát lea lasihan maiddái eará guovlluid ja sierra giellajoavkkuid sápmelaččaid gaskasaš gulahallama ja ovddidan gulahallama.
Goalmmát jovkui sáhttá rehkenastit daid, geat leat riegádan oaivegávpotguovllus ja geat eai leat oahppan sámegiela ruovttus. Sin gohčodit máŋgii ’rivttes’ citysápmelažžan. Sidjiide sápmelašvuohta ja Sápmi ovdal searvedoibmii oassálastima lea mearkkašan Sámis ássi fulkkiid, geaidda sii leat doallan oktavuođa. Máŋggat sis eai leat gullan maiddái sámedikki virggálaš sámelogahallamii, ja dan láhkai sii eai leamaš, earret eará vuoigadahtton oassálastit sámedikki válggaide. Máŋggat sis leat dasto oahpahallan giela ja oassálastán aktiivvalaččat searvvi doaibmamii ja sámeáššiide, ja leat dan láhkai buorre ovdamearka giela ja kultuvrra ealáskahttiin.
Olgobáikegottiin ássi sápmelaččat dollet jeavddalaččat oktavuođa ruoktoguvlui ja doppe ássi fulkkiide ja oahppásiidda. Goittotge uhca oassi sis šat áigu fárret dohko ruovttoluotta, vaikke oassi, erenomážit nuorat leat gal fárren ruovttoluotta davás erenomážit mánáideaset sámegiela dáiddu sihkkarastima dihte.
Stuorámus oassi oaivegávpotsámiin ii leat goittotge ohcalan searvvi lahttun. Dat lea áibbas lunddolaš, dasgo oktasašdoaibmavuoiŋŋain fuolahuvvon searvedoaibma dábálaččat geasuha ain hárvvebuid.  Sámeservviin lea maiddái sieiva politihkalaš profiila kultuvrralaš ulbmila lassin. Jáhkkimis datge lea sivva, manin máŋggain jo váldoálbmogii suddan sámiin leamašan váttisvuođat čatnasit searvái. Máŋggat oaivegávpotguovllus ássi sápmelaččat leat fárren ruovttuguovllus jo máilmmisođiid gaskasaš áigge dahje das maŋŋá (1930 – 1960-loguin), mii lei sápmelaččaid steampalastin áigi. Dát sápmelaččat leat vuogáiduvvan ođđa birrasii, ja sidjiide sápmelašvuođas lea boahtán muhtinlágan tabu. Buolvvaid gaskasaš erohus boahtá ovdan das, ahte nuoraide sápmelašvuohta lea buorebutge čeavláivuođa ášši, go fas máŋggat badjel 50–60-jahkásaččat vásihit dan velge mo nu heahpada áššin.

Citysámiid birra dahkkon dutkamušaid mielde jurddašeapmi City-Sámit-searvvi ektui leamašan eanaš miehtemielalaš. Máŋggat vásihedje, ahte searvi lea dárbbašlaš oktiigullevašvuođa ja sápmelašvuođa doalaheamis gávpotbirrasis. Searvvi máŋggabealat kulturfálaldaga atne positiivvalaš áššin. Muhtin veardde lea ovdanbukton kritihkka sápmelašvuođa badjelmearálaš ovdanbuktimis ja deattuheamis. Nuppe dáfus máŋggat atne sápmelašvuođa ja sámiid vuoigatvuođaid gáhttema dehalažžan

Sámekultuvra buohkaide

Doaibmanvuohkin lea njuolggadusaid 3 § mielde ”ordnet čoahkkimiid, sámedoaluid ja earálágan sámekultuvrai laktáseaddji dáhpáhusaid, eandalitge oaivegávpotguovllus”.

Searvvis eai leat vel iežas doaibmalanjat, gosa sáhtášii čoahkkanit. Čoahkkimat leat dollon lagamustá Caisa-kulturguovddáža doaibmalanjain.

Searvi atná dehalažžan ordnet buohkaide rabas dáhpáhusaid ja ávvudemiid, dasgo dáid dilálašvuođaid dárkkuhussan lea earret čohkket sápmelaččaid oktii, de maiddái juohkit eará gávpotlaččaide dieđuid sápmelašvuođas. Aktivitehtat leat doaluid, konserttaid ja iešguđetlágan giella-, duodje- ja juoigankurssaid lágideapmi.
Sápmi-čájáhus ja kultureahket, gos ledje mielde ee. girječálli Kirsti Paltto ja Inger Haldis Halvari ja maiddái leanadáiddár Jaakko Gauriloff ja Estteeatnama sámesearvvi ságajođiheaddji Mikk Sarv, ledje j. 1989 buorit álgolávkkit boahttevuhtii. Vuosttas skábmadáhpáhus ávvuduvvui restauráŋŋa Ostrobotnias. Searvi lea maiddái oassálastán stuorra oaivegávpotdáhpáhusaide, nugo "Lappi tulee" - dáhpáhussii Helssega Senaatintoris geassit 1993, Helsinki Act- ja Maailma kylässä –dáhpáhusaide, gos loaiddastedje Eero Magga, Oijar -gielddasápmelaš dánsun- ja lávlunjoavku, Angelit, Wimme  ja City-lunttat. 2000 loaiddastii sámedáiddár Åsa Simma dáiddárjoavkkuinis ”Ryövättyjen rumpujen” beales universitehta ávvusáles. ”Ryövättyjen rumpujen kansa” searvvai Teatterin juuret - dáhpáhusoppalašvuhtii, mii lei Helsinki 2000 - prográmma oassi. J. 2001 Stoa-guovddážis lei “Vähemmistöt esittäytyivät” - dáhpáhus Raivoisat Ruusut-teáhterain.

Gávpotsápmelaččain lea stuorát dárbu lágidit dáhpáhusaid ja čájehit sápmelašvuođa sierra dáhpáhusaid ja dilálašvuođaid bokte go sámeguovllus ássiin. Gávpotlaččaide sápmelašvuohta lea mo nu erenomáš, ii mihkkige beaivválaš, árgabeaivve ášši, go fas sápmelašvuohta lea álo sámeguovllus fárus ja lunddolaš. Searvedoaimma, iešguđetlágan deaivvademiid ja dáhpáhusaid bokte ráhkaduvvo identitehta. Sierra deaivvademiin čoggo maiddái etnihkalaš ja sosiálaš oaiveopmodat, go dat ovddidit  ođđa sosiálalaš gaskavuođaid ja fierpmádagaid iežas joavkku gaskavuođas. Maiddái sierra joavkkuin boahtti olbmuid gaskasaš ustitvuohta ja gudnejahttin lasihit sosiálalaš oaiveopmodaga.

Sámekonfereansa Helssegis jagis 1992

Geassemánus j. 1992 dollui 15. Sámekonfereansa hotealla Haagas Helssegis. Searvvis lei stuorra rolla konfereanssa lihkostuvvamis. Ávvuvuostáiváldindilálašvuohta lei gávpotdálus, man isidin doaimmai gávpothoavda. Boares studeantadálus dollojedje eahketkonsearttat. Vuosttas háve historjjás Helsset lei čiŋahuvvon sámesymbolaiguin ovtta vahku áigge. Helsingin Sanomat dagai máŋggaid persovdnajearahallamiid moatte vahku áigge ovdal konferenssa álgima ja čálii konferenssa bohtosiin. TV muitalii viidát ja čehpet sámiid dulbmojuvvon dilis ja maiddái sámiid gáibádusain positiivvalaš diskriminášuvnna dárbbus sámerivttiid buorideami várás Suomas ja eará Davviriikkain. Ruošša sámit lei okta konferenssa váldotemáin, nu ahte maiddái uhcimusat dovdojuvvon sámejoavku dahkkui dovddusin máddin. Searvi doaimmai ná sápmelašvuođa mávssolaš čájáhusbáikin máilbmái.
Álbmotbeaivve 6.2. ávvudilálašvuođat
Searvvi jahkásaš ávvudemiin, mat leat lahtuide dárkkuhuvvon, leat dehálepmosat  jo tradišuvdnan šaddan dilálašvuođat, sámi álbmotbeaivve ávvudeapmi guovvamánu 6. beaivve ja skábmadoalut ja maiddái juovladilálašvuohta. Searvvi lahtuide guoski doaimma dárkkuhussan lea čohkket sámiid oktii ja nannet lahtuid sápmelaš identitehta.
Álbmotbeaivve doallamis lea boahtán jagi ávvudemiid alimusboddu. Dat ávvuduvvo máŋggalágan doaluiguin ja borramušárbevieruiguin. Beaivvi dihte lea ávvuduvvon álo jagi 1993 rájes. Álbmotbeaivve ávvudeapmái árbevirolaččat gullet sámeleavgga stággui geassin ja Sámi Soga Lávlla – álbmotlávlaga lávlun universitehta Porthania-vistti ovddas.

1990-logus Helssegis gallestalle máilmmibeakkán sámedáiddárat Mari Boine (1991) ja Nils Aslak Valkeapää (1993) ja Guovdageainnu Beaivváš-sámeteáhter (1994).

Jagi 2002  Nils-Aslak Valkeapää, Aillohaš, máinnalmas muitokonserttas loaiddastii Valkeapää ustit Paroni Paakkunainen joavkkuinis. Dujiid ja girjjálašvuođa ovdanbukte Inger-Marja Hetta, Davvi Girji – goasttidanlágádusa hoavda Brita Kåven ja girječálli  Rauna Leivo-Paadar.

Jagi 2003 álbmotbeaivi ávvuduvvui Akseli Gallen-Kallela museas, gos Yhteinen maa – davvi álbmogiid dáládáidda ja dáiddaduodji ledje ovdan. Sámedáiddáriin mielde ledje ee. Hans Ragnar Mathisen, Brita Marakatt, Maj-Lis Skaltje, Outi Pieski, Satu Natunen ja Marja Helander. Pieski, Natunen ja Skaltje leat ovddeš citysápmelaččat. Dáiddár Maj-Lis Skaltje doalai lassin ávvuovdasága fáttás Sámi eallin ja dáidda, valji olmmošmeari ovddas. Dáhpáhusas lea almmustahtton sámiid ja davvidáidaga gieđahalli girji.

Ođđaseamos sámedáiddahámi, filmma, leat Helssegis máŋggaid gerddiid ovdanbuktán Norgga beale bagadalli-doaimmaheaddji Johs Kalvemo ja Ruoŧa beale bagadalli Paul Anders Simma (ee. Duoddara árbi-elokuva), gii maiddái ásai jagiid Helssegis. J. 2004 Helssegis citysámiide čájehuvvui Käki-filbma. Váldorollas čájáhallá nuorra čeahpes sámeneavttár Anni-Kristiina Juuso. Filbma bálkkašuvvui Moskovas Kremlis. Maiddái Juuso lea ovddeš citysápmelaš Kallio loaiddastandáiddulogahaga áiggis.

Jagi 2005 virggálaš álbmotbeaivve Rikhardinkatu girjerádjosis dollui paneela, gos temán lei identitehta ja maiddái čájehuvvojedje Markku Lehmuskallio filbma Mun lean sápmelaš ja sámenuoraid ráhkadan dokumeantafilmmat. Seamma jagi bohte nuoraidklubit ođđa áiggi ihtagiiguin, räp- ja rock-musihkkain, maid loaiddastedje räpmusihkkár Mikkal Morottaja anárašgillii ja Tiina Sanila nuortalašgillii leudmusihka rock vuogi mielde. 2007 álbmotbeaivve doalut manne Johan Sara Jr ja Umo Jazz Band musihkain ovttasbarggus Umo Jazz Housein.

Ođđa dáiddavuogit leat duođaštusa das, ahte sámekultuvra rievdá geažosáigge, muhtimen hihtásabbot muhtimen johtilabbot, muhto álo ”autenttalaččat”. Dáidagiin nannejuvvo ja ođasmahtto iežas kultuvrralaš identitehta. Dáidaga okta dehaleamos bargu lea iežas giela ealáskahttin. Dáidda ja dan buvttadeaddjit ja loaiddasteaddjit doibmet jietnan ja geahččalit máhcahit čeavláivuođa iežaset ruohttasiidda. Dáidda fállá áiggeáji lassin maiddái rituála, oahpahusa ja dieđu. Searvi lea geahččalan dáidaga vugiiguin rievdadit stereotiipalaš áddejumi sápmelašvuođas.
Giella, sámemánát, sámenuorat
Sámemánáide lágiduvvui j. 1995 juoigankursa, man jođihedje sámedáiddáriid buoremusaid juoiganduo, Ursula ja Tuuni Länsman, Angelit. Juoigankursalaččain, Mikko Tuomi ja Niiles Kari ”City-lunttat” oassálaste sámemánáid dáiddadáhpáhussii guovtte maŋŋálas jagi (1995-1996) buorre menestumiin boahtimiin nubbin. Angelit, man solisttat celkojedje searvvi 10-jagiávvudeamis gudnelahttun, loaiddastedje máŋgii ovttas City-lunttat-duoin ee. TV:s ja Finlandia-dálus.
Jagi 1989 rájes lea oahpahuvvon sámegiella vierisgiellan vuođđoskuvllas guokte diimmu vahkus, vuos Malminkartano vuolledásis ja dasto Kaisaniemi vuolledásis. Hans Morottaja lea jođihan jeavddalaččat sámegiela ságastallanrieggáid sámegielat olbmuid hállandáiddu bajásdoallama dihte. Citysámit geahččalit doallat gielddadáiddu ealasin hállamiin ja studeremiin dan. Searvi lea doaimmahan moadde Sápmelaš-aviissa nummira ja olggosaddán VP Lehtola girjji Saamelainen evakko (1994).
Sámemánáid giellabeassi dollui 2005 – 2007 (Helssega gávpoga sosiálalávdegotti mearrádusain beaivedikšun 2007), muhto oahpaheaddji vátnivuođa ja heajos ruhtadeami dihte dat heitojuvvui. Mánáid movttiidahttindoaibma joatkašuvvá musihkkarieggán, man jođiha Anna Näkkäläjärvi. Giellabeassi ja musihkkariekkis čohkkejit bearrašiid oktii, duvdet bearrašiid giellaválljema sámegiela buorrin ja nannejit identitehta.
Searvi čohkkii fámuidis ovttas davvi vánhemiiguin ja mánáiguin TV-mánáidprográmmaid álggaheapmin. Dán miellačájeheami dihte sámegielat Unna Junná-nammasaš davviriikkalaččat buvttaduvvon prográmma sáddejuvvo vahkkosaččat TV-kanálain.
Jagi 1994 temán searvvis lei erenomážit lahtuide dárkkuhuvvon doaibma. Dárkkuhussan lei erenomážit movttiidahttit nuoraid searvvi doaibmamii. Citysáminuorat - doaibma vulggii albmaláhkai johtui logi jagi maŋŋá. Dan leat jođihan Pirita Näkkäläjärvi ja Anna Näkkäläjärvi. Citysáminuoraid fierpmádat stuorui jođánit moatte viššalis nuoras moattelogi oaivegávpotguovllus ássi ja bargi guovtte-golmmalogi jahkásaš nuora joavkun. Fárrui serve maiddái nuorat, geat eai muđui lean aktiivvalaččat davvin dahje máddin sámeservošiin. Citysáminuoraid doaibma leamašan máŋggabeallásaš. Friija deaivvademiid lassin nuorat leat lágidan kulturdáhpáhusaid, nugo Umo Jazz –klubi-eahkediid ja bargan reaissuid Guovdageainnu beassášmárkaniidda, Eanodaga Márjjábeivviide ja Riddu Riđđu –festiválaidda Davvi-Norgii. Deaivvademiin geavahuvvo sámegiella, guldaluvvo sámemusihkka ja juhkkojuvvo vaikke diehtu ođaseamos sámetrendiid birra. 

Sámerievttit

Dálvit 1995 searvi doarjalii riikkabeaivelahtuide sámi kulturiešráđđema beales. Searvi lea maiddái máŋggaláhkai ovddidan sámiid vuoigatvuođaid, earret eará ordnemiin iešráđđema ja vuoigatvuođaid gieđahalli ja maiddái vehádatáššiid gieđahalli semináraid, nugo Rights-semináraráiddu ovttas Helssega universitehta suopmelaš-ugralaš lágádusain ja sámedutkamušain. Temán leamašan eamiálbmogiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat (eamiálbmogiid máilmmiráđis Jorge Valiente, Noeli Pocaterra ja maŋimuš j. 2006 ON:id eamiálbmogiid fooruma ságajođiheaddji Victoria Tauli-Corpuz) ja eanariekte- ja iešráđđengažaldagat (Kaisa Korpijaakko, Martin Scheinin, Lauri Hannikainen). Ulbmilin leamašan bohciidahttit semináraid bokte ságastallama sámiid sajádagas.
Ovttasbargu rájáid rastá
Jođus lea maiddái ovttasbargu Oslo Sámi Servviin ja Tukholma Sameföreningeniin ja Eesti-Saami –uhenduksiin. 1990-logus dahkkojedje máŋggat oahppo- ja kulturmátkkit Osloi, gos oahpásmuvvui sámesearvái, -beaiveruoktot ja oassálastui konserttaidda ja eará dáhpáhusaide.