Historjá

Searvvi historjá

Áddejupmi homogenalaš, orustan ja báikái čadnon sápmelašvuođas lea cuovkaneamen, dasgo kultuvrrat seahkanit, ja deterritorialisma lea lassáneamen ovddežis. Sápmelašvuođa ja identitehta máŋggabeallásažžan šaddamis ja nuppástusain lea buorre ovdamearkan tearbma citysámit. Tearbma riegádii, go Helssega birrasis ássi sámit 1988 vuođđudedje iežaset searvvi City-sámit. Namahusain city-sámit stuorragávpogis ássi sámit hálidedje deattuhit nuppe dáfus iežaset etnihkalaš duogáža, nuppe dáfus urbána ássanbirrasa.
Citysámit ásset Stuorra-Helssega birrasis oktiibuot sullii 1 000. Badjel bealli Suoma 8000 sápmelaččas ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Sámiid gávpotluvvan lea jotkkolaččat lassánan, dasgo joavkofárren lea lassánan gávpogiidda, erenomážit oaivegávpotguvlui maŋimuš logiid jagiid áigge. Oaivegávpotguovlluid sámeservošat leat stuorámus sámeservošat. Oslos ásset sullii 5 000 ja Tukholmas sullii 2 000 sápmelačča. Oaivegávpotsámit ráhkadit iežaset vehádaga máŋggaid eará vehádagaid láhkai máŋggakultuvrralaš urbánabirrasis.
Urbánasámit ellet guovtte kultuvrra lahttun, sápmelažžan ja suopmelažžan. Sii ellet guhkkin eret ruovttuguovllus, guovdu máŋggakultuvrralaš gávpotbirrasa, gos sámekultuvra ii leat dan láhkai ealli ja oinnolaš go ieš sámeguovllus davvin. Iežas searvi rahpá vuogi oktavuohtadoallamii ruoktoguvlui ja eará sámiide ja maiddái fállá vejolašvuođa ollašuhttit iežas kultuvrra ja giela ja dan láhkai nanne nu ovttakas olbmo go searválas sámeidentitehta. Sámiide mihtilmas searválasvuođa dárbbu lea figgan láidestit servviid vuođđudeami guvlui. Gávpotsámiid searválasvuohta leamašan lunddolaččat fámolaš joavkofárrema álggus ja sámiid revitalisašuvdnalihkadusa álggu áiggiin, 1970-logus dáid beivviid rádjai. Iešguđetlágan moderna nuppástusproseassaid ja kultuvrralaš revitalisašuvnna čuovvumuššan sámiid ja eamiálbmogiid jietna lea nanosmuvvan ja kultuvrrat leat boahtán oinnolažžan buot guovlluin máilmmis. Maŋimuš viđalogi jagi áigge sámit eará eamiálbmogiid láhkai leat oppalohkkái ortniiduvvan ja ráhkadan iežaset kultuvrralaš institušuvnnaid ja servviid.
1980-logu loahpas álgaga dahkkin ođđa servviid vuođđudeami várás ledje sámeaktivisttat ja sápmelaččat, geat háliidedje doalahit ja ovddidit sápmelašvuođa maiddái urbánabirrasis.
City-sámit-searvvi álgoálgosaš dárkkuhussan lei eará oaivegávpotservviid láhkai vuođđudit birra gávpoga ássi sámiide oktasaš deaivvadanbáikki. Dárkkuhussan lei oažžut áigái vuostedeattu eaidama dovdui, maid gávpotkultuvrra deaivvadeapmi dagahii. Searvvi njuolggadusaid 1 § vuođul searvvi dárkkuhussan lea “ovddidit sámiid oktasaš kultuvrralaš, vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš áššiid ja ovddidit máddin ássi sámiid oktiigullevašvuođa”.
Vuođđudančoahkkin dollui golggotmánus 1988 Ostrobotnias ja mielde ledje vihttanuppelohkkái sápmelačča. Searvvi vuosttas ságajođiheaddjin válljejuvvui Hans Morottaja ja čállin Raila Pirinen. Stivrii válljejuvvojedje lassin lahttun Pertti Niittyvuopio, Ulla Helander ja várrelahttun Irja Seurujärvi-Kari ja Mirja Vuolab.
City-sámit dohkkehuvvojedje searveregisttarai 30.5.1990. Vuosttas registrerenohcamuš máhcahuvvui vuoigatvuohtaministeriijas, go sámegiela ii searvelága mielde sáhttán dohkkehit áidna virggálaš searvegiellan. Searvi váidalii áššis Alimus hálddahusriektái almmá bohtosa haga. Searvvis bođii guovttegielalaš, sáme- ja suomagielat.
Searvvi áššiid dikšu stivra, masa gullet jahkečoahkkimis válljejuvvon ságajođiheaddji, golbma fásta lahtu ja guokte várrelahtu.
Ságajođiheaddjin leat doaibman anáraš Hans Morottaja, leamaš searvvis guhkimus áigge ságajođiheaddjin (1988 – 2004), Nina Nuorgam (2005) ja Irja Seurujärvi-Kari (2006 – 2007).
Čállin leat doaibman Raila Pirinen (1988 – 1995), Pauli Aikio (1996 –1997), Seija Aarnio (ovdd. Tuomi) (1998), Sari Hirvasvuopio (1999 – 2003), Anu Tervonen (2004) ja Petter Morottaja (2005 – 2007).

Stivrrat:

1989: Hans Morottaja (sj), Pertti Niittyvuopio, Ulla Helander, Raila Pirinen ja várrelahtut Irja Seurujärvi-Kari ja Mirja Vuolab.
1990: Hans Morottaja (sj), Pertti Niittyvuopio, Taimi Thesslund, Raila Pirinen ja várrelahtut Irja Seurujärvi-Kari ja Armas Mattus.
1991: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Sinikka Hakamäki, Raila Pirinen ja várrelahtut Pertti Niittyvuopio ja Erkki Hirvasvuopio.
1992: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Sinikka Hakamäki, Raila Pirinen ja várrelahtut Armas Mattus ja Tuula Aikio.
1993: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Hilkka Magga, Raila Pirinen ja várrelahtut Armas Mattus ja Irja Seurujärvi-Kari.
1994: Hans Morottaja (sj), Taimi Thesslund, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja várrelahtut Raija Luhanto ja Irja Seurujärvi-Kari.
1995: Hans Morottaja (sj), Taimi Helander, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja várrelahtut Raija Luhanto ja Pauli Aikio.
1996: Hans Morottaja (sj), Raija Luhanto, Hans Pieski, Pauli Aikio ja várrelahtut Seija Tuomi ja Satu Natunen.
1997: Hans Morottaja (sj), Raija Luhanto, Hans Pieski, Pauli Aikio ja várrelahtut Seija Tuomi ja Satu Natunen.
1998: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Hans Pieski, Raija Luhanto ja várrelahtut Taina Pieski ja Seija Tuomi.
1999: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Hans Pieski, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut Taina Pieski ja Seija Tuomi.
2000: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Simo Gauriloff, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut Marja Montonen ja Seija Aarnio.
2001: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Jukka Sarre, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut Lahja Kanniainen ja Seija Aarnio.
2002: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut Jouni Kitti ja Seija Aarnio.
2003: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Sari Hirvasvuopio ja várrelahtut Jouni Kitti ja Seija Aarnio.
2004: Hans Morottaja (sj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Pirita Näkkäläjärvi ja várrelahtut Jouni Kitti ja Seija Aarnio.
2005: Nina Nuorgam (sj), Hans Morottaja, Anna Näkkäläjärvi, Maija Lukkari várrelahtut Tarja Parpo-Suonio ja Petter Morottaja.
2006: Irja Seurujärvi-Kari (sj), Hans Morottaja, Nina Nuorgam, Maija Lukkari ja várrelahtut Anna Näkkäläjärvi ja Petter Morottaja.
2007: Irja Seurujärvi-Kari (sj), Hans Morottaja, Anna Näkkäläjärvi, Maija Lukkari ja várrelahtut Martti Laiti, Petter Morottaja, Nina Nuorgam.
Dieđiheapmi lea dáhpáhuvvan eanaš lahttoreivviid bokte sáme- ja suomagillii. Iežas ruoktosiidu internehttii vuođđuduvvui j. 1996. Siidduid bajásdoallin lei Seija Aarnio (ovdd. Tuomi). Siiddut ođasmahttojedje j. 2007 – 2008. Lassin citysáminuorain lea iežas postenlistu ja iežas joavku Facebookis.
Sámedikki kulturlávdegoddi mieđiha jahkásaččat ohcamuša vuođul doaibman- ja prošeaktaruhtadeami. Lassin servii čoggojit jahkásaččat lahttomávssut. Citysáminuoraid doaibma lea lassin ožžon ruhtadeami, ee. CIMO bokte EU nuoraidprográmmas ja Suoma kulturfoanddas.

Geat leat citysápmelaččat?

Helssega sámesearvvi “lahttun sáhttá searvat sápmelaš dahje olmmoš, guhte dovdá iežas sápmelažžan ja gean searvi lea dohkkehan sápmelažžan”. Searvvis lea maiddái guottiheaddji- ja gudnelahtut. City-sámit-searvvi vuođđudanjagi lahtut ledje 24 ja moatte jagi geahčen 48. Dál lahttomearri lea šaddan golmmageardásažžan. Searvái gullet 120 lahtu, main 114 leat fásta lahtu ja 10 mánnálahtu ja lassin 66 guottiheaddjilahtu.
City-sámit-searvvi lahtuid joavku lea seamma máŋggabealat ja máŋggaidentitehtalaš go dán áigge olles sámesearvvuš ja -kultuvra. Lahtuin sáhttá earuhit uhcimustá golbma váldojoavkku.
Searvvi vuođđun leat etnihkalaš aktivisttat, geat barget dahje leat bargan viššalit sámeáššiin earáge oktavuođas. Máŋggat sis leat skuvllaidvázzán sápmelaččat, geat leat studerema maŋŋá ássan nu davvin sámebirrasis go gávpogis. Dán joavkku lahtut leat gohčoduvvon ’supersápmelažžan’. Tearbma čujuha dasa, ahte supersámit dihtet sámeáššiin earáid viidábut, máhttet sámegiela, muđuige meroštallet sámeidentitehta ja sápmelašvuođa doaibmalinjjáid eanet go earát. Sii leat maiddái barggánat ja jotkkolašvuođa bajásdoallit.
Nubbin mearkkašahtti joavkun leat sápmelaččat, geat leat bures ‘siste’ sápmelašvuođas, muhto geat leat movttiiduvvan sámeáššiin easkka go leat fárren eret ruovttuguovllus gávpogii. Davvin ásadettiin máŋggat sis eai oassálastán sámeservviide dahje -lihkadussii, go doppe ledje eará oassálastit eaige sii danin dovdan dárbbu dakkárii. Fárredettiin ruoktoguovllus gávpogii dárbu sámedoibmii bohciidii áibbas eará láhkai. Gávpogii fárren olbmuide lei lunddolaš ohcalit oahppásiid ja fulkkiid, ”iežas olbmui” ollái. Davvin máttás fárren olbmuide nugo maiddái eará urbánasápmelaččaide searvi lea addán ee. vejolašvuođa doalahit sámegiela ja kultuvrra, dovdat dili oadjebassan maiddái gávpotbirrasis ja lea buktán oktavuođaid eará guovllusge go ruoktoguovllus dahje iežas fulkkiin. Dát lea lasihan maiddái eará guovlluid ja sierra giellajoavkkuid sápmelaččaid gaskasaš gulahallama ja ovddidan gulahallama.
Goalmmát jovkui sáhttá rehkenastit daid, geat leat riegádan oaivegávpotguovllus ja geat eai leat oahppan sámegiela ruovttus. Sin gohčodit máŋgii ’rivttes’ citysápmelažžan. Sidjiide sápmelašvuohta ja Sápmi ovdal searvedoibmii oassálastima lea mearkkašan Sámis ássi fulkkiid, geaidda sii leat doallan oktavuođa. Máŋggat sis eai leat gullan maiddái sámedikki virggálaš sámelogahallamii, ja dan láhkai sii eai leamaš, earret eará vuoigadahtton oassálastit sámedikki válggaide. Máŋggat sis leat dasto oahpahallan giela ja oassálastán aktiivvalaččat searvvi doaibmamii ja sámeáššiide, ja leat dan láhkai buorre ovdamearka giela ja kultuvrra ealáskahttiin.
Olgobáikegottiin ássi sápmelaččat dollet jeavddalaččat oktavuođa ruoktoguvlui ja doppe ássi fulkkiide ja oahppásiidda. Goittotge uhca oassi sis šat áigu fárret dohko ruovttoluotta, vaikke oassi, erenomážit nuorat leat gal fárren ruovttoluotta davás erenomážit mánáideaset sámegiela dáiddu sihkkarastima dihte.
Stuorámus oassi oaivegávpotsámiin ii leat goittotge ohcalan searvvi lahttun. Dat lea áibbas lunddolaš, dasgo oktasašdoaibmavuoiŋŋain fuolahuvvon searvedoaibma dábálaččat geasuha ain hárvvebuid. Sámeservviin lea maiddái sieiva politihkalaš profiila kultuvrralaš ulbmila lassin. Jáhkkimis datge lea sivva, manin máŋggain jo váldoálbmogii suddan sámiin leamašan váttisvuođat čatnasit searvái. Máŋggat oaivegávpotguovllus ássi sápmelaččat leat fárren ruovttuguovllus jo máilmmisođiid gaskasaš áigge dahje das maŋŋá (1930 – 1960-loguin), mii lei sápmelaččaid steampalastin áigi. Dát sápmelaččat leat vuogáiduvvan ođđa birrasii, ja sidjiide sápmelašvuođas lea boahtán muhtinlágan tabu. Buolvvaid gaskasaš erohus boahtá ovdan das, ahte nuoraide sápmelašvuohta lea buorebutge čeavláivuođa ášši, go fas máŋggat badjel 50–60-jahkásaččat vásihit dan velge mo nu heahpada áššin.
Citysámiid birra dahkkon dutkamušaid mielde jurddašeapmi City-sámit-searvvi ektui leamašan eanaš miehtemielalaš. Máŋggat vásihedje, ahte searvi lea dárbbašlaš oktiigullevašvuođa ja sápmelašvuođa doalaheamis gávpotbirrasis. Searvvi máŋggabealat kulturfálaldaga atne positiivvalaš áššin. Muhtin veardde lea ovdanbukton kritihkka sápmelašvuođa badjelmearálaš ovdanbuktimis ja deattuheamis. Nuppe dáfus máŋggat atne sápmelašvuođa ja sámiid vuoigatvuođaid gáhttema dehalažžan.