Yhdistyksen historiaa

Käsitys homogeenisesta, jähmettyneestä ja paikallisesta saamelaisuudesta on murtumassa, sillä kulttuurit hybridisoituvat, ja deterritorialismi on kasvanut entisestään. Saamelaisuuden ja identiteettien monipuolistumisesta ja muutoksista on hyvänä esimerkkinä termi citysaamelaiset. Termi sai alkunsa, kun Helsingin seudulla asuvat saamelaiset 1988 perustivat oman yhdistyksensä City-sámit. Nimityksellä city-sámit suurkaupungissa asuvat saamelaiset halusivat korostaa toisaalta omaa etnisyyttään, toisaalta urbaania asuinympäristöään.

Citysaamelaisia asuu Suur-Helsingin alueella yhteensä noin 1 000. Yli puolet Suomen 8 000 saamelaisesta asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten urbanisoituminen on ollut jatkuvasti kasvavaa, sillä maassamuutto on kiihtynyt kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseutualueelle viimeisten vuosikymmenien aikana. Pääkaupunkiseutujen saamelaisyhteisöt ovat suurimpia saamelaisyhteisöjä. Oslossa asuu noin 5 000 ja Tukholmassa noin 2 000 saamelaista. Pääkaupunkisaamelaiset muodostavat oman vähemmistönsä monien muiden vähemmistöjen tapaan monikulttuurisessa urbaanissa ympäristössä.

Urbaanisaamelaiset elävät kahden kulttuurin jäseninä, saamelaisen ja suomalaisen. He elävät kaukana kotiseudultaan keskellä monikulttuurista kaupunkiympäristöä, jossa saamelaiskulttuuri ei ole sillä tavalla elävä ja näkyvä kuin itse saamelaisalueella pohjoisessa. Oma yhdistys avaa kanavan yhteydenpitoon kotiseudulle ja muihin saamelaisiin sekä tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa omaa kulttuuriaan ja kieltään ja on näin omiaan vahvistamaan sekä yksilöllistä että yhteisöllistä saamelaisidentiteettiä. Saamelaisille tyypillistä yhteisöllisyyden tarvetta on pyritty kanavoimaan perustamalla yhdistyksiä. Kaupunkisaamelaisten yhteisöllisyys on ollut luonnostaan voimakas muuttoaallon alussa ja saamelaisen revitalisaatioliikkeen alun ajoista, 1970-luvulta näihin päiviin asti. Erilaisten modernien muutosprosessien ja kulttuurisen revitalisaation seurauksena saamelaisten ja alkuperäiskansojen ääni on vahvistunut ja kulttuurit tulleet näkyviksi kaikkialla maailmassa. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana saamelaiset muiden alkuperäiskansojen tavoin ovat kaiken kaikkiaan organisoituneet ja luoneet omat kulttuuriset ja kulttuuriset instituutionsa ja yhdistyksensä.

1980-luvun lopulla aloitteen tekijöinä uuden yhdistysten perustamiseksi olivat saamelaisaktivistit ja -henkilöt, jotka halusivat säilyttää ja edistää saamelaisuutta myös urbaaniympäristössä.

City-sámit -yhdistyksen alkuperäisenä tarkoituksena oli muiden pääkaupunkiyhdistysten tavoin perustaa eri puolilla kaupunkia asuville saamelaisille yhteinen tapaamispaikka. Tarkoituksena oli saada aikaan vastapaino vieraantumisen tunteelle, jota kaupunkikulttuurin kohtaaminen aiheutti. Yhdistysten sääntöjen 1 §:n perusteella yhdistysten tavoitteena on ”edistää saamelaisten yhteisiä kulttuurisia, oikeudellisia ja ekonomisia asioita ja edistää etelässä asuvien saamelaisten yhteenkuuluvuutta”.

Perustamiskokous pidettiin lokakuussa 1988 ravintola Ostrobotniassa ja läsnä oli viisitoista saamelaista. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hans Morottaja ja sihteeriksi Raila Pirinen. Hallitukseen valittiin jäseniksi Pertti Niittyvuopio, Ulla Helander ja varajäseniksi Irja Seurujärvi-Kari ja Mirja Vuolab.

City-sámit hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 30.5.1990. Ensimmäinen rekisteröintihakemus palautettiin oikeusministeriöstä, koska saamen kieltä ei yhdistyslain mukaan ei voitu hyväksyä ainoaksi viralliseksi yhdistyskieleksi. Yhdistys valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman tulosta. Yhdistyksestä tuli kaksikielinen, saamen- ja suomenkielinen.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, kolme varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä.

Puheenjohtajina ovat toimineet inarinsaamelainen Hans Morottaja, yhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja (1988 – 2004), Nina Nuorgam (2005) ja Irja Seurujärvi-Kari (2006 – 2007).

Sihteereinä ovat toimineet Raila Pirinen (1988 – 1995), Pauli Aikio (1996 – 1997), Seija Aarnio (ent. Tuomi) (1998), Sari Hirvasvuopio (1999 – 2003), Anu Tervonen (2004) ja Petter Morottaja (2005 – 2007).

Hallitukset:

1989: Hans Morottaja (pj), Pertti Niittyvuopio, Ulla Helander, Raila Pirinen ja varajäsenet Irja Seurujärvi-Kari ja Mirja Vuolab.

1990: Hans Morottaja (pj), Pertti Niittyvuopio, Taimi Thesslund, Raila Pirinen ja varajäsenet Irja Seurujärvi-Kari ja Armas Mattus.

1991: Hans Morottaja (pj), Taimi Thesslund, Sinikka Hakamäki, Raila Pirinen ja varajäsenet Pertti Niittyvuopio ja Erkki Hirvasvuopio.

1992: Hans Morottaja (pj), Taimi Thesslund, Sinikka Hakamäki, Raila Pirinen ja varajäsenet Armas Mattus ja Tuula Aikio.

1993: Hans Morottaja (pj), Taimi Thesslund, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja varajäsenet Armas Mattus ja Irja Seurujärvi-Kari.

1994: Hans Morottaja (pj), Taimi Thesslund, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja varajäsenet Raija Luhanto ja Irja Seurujärvi-Kari.

1995: Hans Morottaja (pj), Taimi Helander, Hilkka Magga. Raila Pirinen ja varajäsenet Raija Luhanto ja Pauli Aikio.

1996: Hans Morottaja (pj), Raija Luhanto, Hans Pieski, Pauli Aikio ja varajäsenet Seija Tuomi ja Satu Natunen.

1997: Hans Morottaja (pj), Raija Luhanto, Hans Pieski, Pauli Aikio ja varajäsenet Seija Tuomi ja Satu Natunen.

1998: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Hans Pieski, Raija Luhanto ja varajäsenet Taina Pieski ja Seija Tuomi

1999: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Hans Pieski, Sari Hirvasvuopio ja varajäsenet Taina Pieski ja Seija Tuomi

2000: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Simo Gauriloff, Sari Hirvasvuopio ja varajäseniksi Marja Montonen ja Seija Aarnio

2001: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Jukka Sarre, Sari Hirvasvuopio ja varajäseniksi Lahja Kanniainen ja Seija Aarnio.

2002: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Sari Hirvasvuopio ja varajäseniksi Jouni Kitti ja Seija Aarnio.

2003: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Sari Hirvasvuopio ja varajäseniksi Jouni Kitti ja Seija Aarnio.

2004: Hans Morottaja (pj), Irja Seurujärvi-Kari, Lahja Kanniainen, Pirita Näkkäläjärvi ja varajäsenet Jouni Kitti ja Seija Aarnio.

2005: Nina Nuorgam (pj), Hans Morottaja, Anna Näkkäläjärvi, Maija Lukkari varajäsenet Tarja Parpo-Suonio ja Petter Morottaja

2006: Irja Seurujärvi-Kari (pj), Hans Morottaja, Nina Nuorgam, Maija Lukkari ja varajäsenet Anna Näkkäläjärvi ja Petter Morottaja

2007: Irja Seurujärvi-Kari (pj), Hans Morottaja, Anna Näkkäläjärvi, Maija Lukkari ja varajäsenet Martti Laiti, Petter Morottaja, Nina Nuorgam

Tiedottaminen on tapahtunut pääasiallisesti jäsenkirjeitse saameksi ja suomeksi. Oma kotisivu internetiin perustettiin vuonna 1996. Sivuston ylläpitäjänä oli Seija Aarnio (ent. Tuomi). Sivustoa uudistettiin vuonna 2007 – 2008. Lisäksi citysáminuorilla on oma postituslistansa ja oma ryhmänsä Facebookissa.

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta myöntää vuosittain hakemuksesta toiminta- ja projektirahoitusta. Lisäksi yhdistykselle kertyy vuosittain jäsenmaksuja. Citysáminuorten toimintaa on lisäksi saatu rahoitusta mm. CIMO:n kautta EU:n nuoriso-ohjelmasta ja Suomen kulttuurirahastosta.