Álbmotbeaivve 6.2. ávvudilálašvuođat

kansallispäivä

Searvvi jahkásaš ávvudemiin, mat leat lahtuide dárkkuhuvvon, leat dehálepmosat jo tradišuvdnan šaddan dilálašvuođat, sámi álbmotbeaivve ávvudeapmi guovvamánu 6. beaivve ja skábmadoalut ja maiddái juovladilálašvuohta. Searvvi lahtuide guoski doaimma dárkkuhussan lea čohkket sámiid oktii ja nannet lahtuid sápmelaš identitehta.

Álbmotbeaivve doallamis lea boahtán jagi ávvudemiid alimusboddu. Dat ávvuduvvo máŋggalágan doaluiguin ja borramušárbevieruiguin. Beaivvi dihte lea ávvuduvvon álo jagi 1993 rájes. Álbmotbeaivve ávvudeapmái árbevirolaččat gullet sámeleavgga stággui geassin ja Sámi Soga Lávlla -álbmotlávlaga lávlun universitehta Porthania-vistti ovddas.
1990-logus Helssegis gallestalle máilmmibeakkán sámedáiddárat Mari Boine (1991) ja Nils Aslak Valkeapää (1993) ja Guovdageainnu Beaivváš-sámeteáhter (1994).
Jagi 2002 Nils-Aslak Valkeapää, Aillohaš, máinnalmas muitokonserttas loaiddastii Valkeapää ustit Paroni Paakkunainen joavkkuinis. Dujiid ja girjjálašvuođa ovdanbukte Inger-Marja Hetta, Davvi Girji – goasttidanlágádusa hoavda Brita Kåven ja girječálli Rauna Leivo-Paadar.

Jagi 2003 álbmotbeaivi ávvuduvvui Akseli Gallen-Kallela museas, gos Yhteinen maa – davvi álbmogiid dáládáidda ja dáiddaduodji ledje ovdan. Sámedáiddáriin mielde ledje ee. Hans Ragnar Mathisen, Brita Marakatt, Maj-Lis Skaltje, Outi Pieski, Satu Natunen ja Marja Helander. Pieski, Natunen ja Skaltje leat ovddeš citysápmelaččat. Dáiddár Maj-Lis Skaltje doalai lassin ávvuovdasága fáttás Sámi eallin ja dáidda, valji olmmošmeari ovddas. Dáhpáhusas lea almmustahtton sámiid ja davvidáidaga gieđahalli girji.

Ođđaseamos sámedáiddahámi, filmma, leat Helssegis máŋggaid gerddiid ovdanbuktán Norgga beale bagadalli-doaimmaheaddji Johs Kalvemo ja Ruoŧa beale bagadalli Paul Anders Simma (ee. Duoddara árbi -elokuva), gii maiddái ásai jagiid Helssegis. J. 2004 Helssegis citysámiide čájehuvvui Käki-filbma. Váldorollas čájáhallá nuorra čeahpes sámeneavttár Anni-Kristiina Juuso. Filbma bálkkašuvvui Moskovas Kremlis. Maiddái Juuso lea ovddeš citysápmelaš Kallio loaiddastandáiddulogahaga áiggis.

Jagi 2005 virggálaš álbmotbeaivve Rikhardinkatu girjerádjosis dollui paneela, gos temán lei identitehta ja maiddái čájehuvvojedje Markku Lehmuskallio filbma Mun lean sápmelaš ja sámenuoraid ráhkadan dokumeantafilmmat. Seamma jagi bohte nuoraidklubit ođđa áiggi ihtagiiguin, räp- ja rock-musihkkain, maid loaiddastedje räpmusihkkár Mikkal Morottaja anárašgillii ja Tiina Sanila nuortalašgillii leudmusihka rock vuogi mielde. 2007 álbmotbeaivve doalut manne Johan Sara Jr ja Umo Jazz Band musihkain ovttasbarggus Umo Jazz Housein.
Ođđa dáiddavuogit leat duođaštusa das, ahte sámekultuvra rievdá geažosáigge, muhtimen hihtásabbot muhtimen johtilabbot, muhto álo ”autenttalaččat”. Dáidagiin nannejuvvo ja ođasmahtto iežas kultuvrralaš identitehta. Dáidaga okta dehaleamos bargu lea iežas giela ealáskahttin. Dáidda ja dan buvttadeaddjit ja loaiddasteaddjit doibmet jietnan ja geahččalit máhcahit čeavláivuođa iežaset ruohttasiidda. Dáidda fállá áiggeáji lassin maiddái rituála, oahpahusa ja dieđu. Searvi lea geahččalan dáidaga vugiiguin rievdadit stereotiipalaš áddejumi sápmelašvuođas.