City-Sámit rs. njuolggadusaid čuovvu jahkečoahkkin dollojuvvo 16.3.2013 dmu 15.00 álggedettiin
Restoráŋŋa Perhos, Mechelininkatu 7, Helsset.

1. Čoahkkima rahpan
2. Válljet čoahkkima sátnejođiheaddji, čálli, guokte (2) beavdegirjji dárkkisteaddji ja guokte (2) jienaidrehkenasti.
3. Gávnnahit čoahkkima lágalašvuođa ja mearridanválddálašvuođa.
4. Dohkkehit čoahkkima bargoortnega.
5. Searvvi doaibma vássán áigodagas.
6. Uksa sámemáilbmái –prošeavtta doaimma ja bohtosiid muitaleapmi.
7. Searvvi ođđa logo ovdanbuktin.
8. Sámegielat giellabeasi čielggadeami, mánáid ja nuoraid doaimma 3-jagi fidnu ovdanbuktin.
9. Boahttevaš doaibma.
10. Ovdanbuktit rehketdoalloloahpaheami, jahkemuitalusa ja doaimmadárkkisteaddjiid cealkámuša.
11. Mearridit rehketdoalloloahpaheami nannemis ja vástofriijavuođa mieđiheamis stivrii ja earáide, geain lea leamašan kontogeatnegasvuohta.
12. Nannet doaibmaplána, sisaboahto- ja golloárvvoštallama ja lahttomávssu sturrodaga.
13. Sátnejođiheaddji, ruhtadoalli, čálli ja stivraláhtuid buhtadusaid meroštallan.
14. Válljet stivra sátnejođiheaddji ja eará lahtuid
15. Válljet guokte (2) doaimmadárkkisteaddji ja sudnuide (2) várreolbmo.
16. Gieđahallat eará čoahkkinbovdehusas máinnašuvvon áššiid.

Buresboahtin!

Searvi guossoha káfe ja smávva biepmu

City-sámit rs jahkečoahkkin dollojuvvui lávvordaga 31.3.2012 d. 16.00
Ravintola Aleksandria stuorra kabineahtas, Katajanokanlaituri 5, Helsset.

 

Doaibmačilgehus 2010

City-sámit-searvvi vuosttaš ulbmilin lea oppa 20-jagáš historjjá áigge leamaš ovddidit gávpotsápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašumi sihke lasihit mátta-Suomas sápmelaččaid oktavuođadoalu ja oktiigullevašvuođa. Doaibmaguovlun lea oaivegávpotguovlu, gos orrut unnimustá 1 000 sápmelačča ja gosa fárrenlihkadus Sámis eret joatkašuvvá. Gaskavuođat Sápmái dollojuvvojit dehálažžan ja dat dollojuvvojit máŋgga láhkai. Searvi háliida maid ovdanbuktit ja dahkat dovddusin sápmelaččaid ja sámekultuvrra sihke guovllu orruide ja mátkkošteddjiide.
Ulbmiliid ollašupmin searvi ordne earálágan doaimma, čoahkkimiid, sámekulturdáhpáhusaid ja -ávvudemiid, oassálastá dáhpáhusaide, semináraide ja dilálašvuođaide, gos sáhttojuvvojit ovdanbuktit sápmelaččaid, earenoamážit gávpotsápmelaččaide dehálaš oaidninvuođuid ja dahkat sámekultuvra dovddusin ja oainnusin. Searvi daga álgagiid gávpotsápmelaččaid áššiid ovdáneapmin. Dehálaš doaibman dollojuvvo maid guovllu sápmelaččaid identitehta nannen. Searvvis leat 120 miellahtu.
Vehádatáittardeaddji lea buvttahan publikašuvnna “Sámegiella oaivegávpotguovllus” (Anne Länsman 2008). Das deaivvahedje áššit ja searvvi dagai álgagat man dihte vehádatáittardeaddji Johanna Suurpää bovdii miessemánu čoahkkái viiddis jorba beavddi panela, gosa válde oasi ministeriijaid, oaivegávpotguovllu gávpogiid ja eará searvvi miellahtut sihke Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari ja giellaáššiidčálli Ellen Näkkäläjärvi. City-sámit rs:s čoahkkimii válde oasi ságajođiheaddji Birit Kitti, Martti Laiti ja Anita Pesonen.
Jorba beavddi panelas celkojuvvui ahte aivve eaktodáhtolaš searvebargu ii daga oaivegávpotguovllus duohtan daid vuoigatvuođaid, mat dorvvastit sápmelaččaide sámekultuvrra ja -giela ovddideami ja doalaheami sihke kultuvrra oainnolašvuođa eaktun lea, ahte sápmelaččain lea sadji, gos čoahkkanit, doaibmat ja čájáhallat kultuvrraset. Earenoamážit beaivedivššu lágideapmi lihkostuvvá dušše sajis, mii lea bistevaččat sápmelaččaid anus. Dan ulbmila várás searvi galgá oažžut ee. ekonomalaš doarjaga oaivegávpotguovllu gielddain, stáhta ja Sámedikkis.
Searvvi doaivvan lea ovddidit doaimma ja mánáid beaivedivššu nu, ahte vuođđuduvvo earenoamáš virgi, doaibmajođiheaddji virgi. Dán virggi vuođđudeapmi lea hohpolaš ja dan dihte gáibida johtilis doaibmabijuid. Searvvi ráđđehus ovddidii 28.7.2009 Sámediggái ja vuoigatvuođaministeriijai dan mielde, maid bođii ovdan čoahkkimis, ahte Sámediggi/vuoigatvuođaministeriija álgá johtilit ovttas City-sámit-servviin ráđđádallat eará stáhta ja gieldda eiseválddiiguin dan, mo dahkkojuvvo duohtan doaibmajođiheaddji virggi vuođđudeapmi oaivegávpotguvlui ja mo ruhtadeapmi ordnejuvvo.
Jagi 2010 searvi lea joatkán rahčamušaidis oaivegávpotguovllu sápmelaččaid dilli ovdáneapmin dasgo sámegiella lea áitatvuložin gávpogis ja sámegiela hálliid mearri unnána oppa áigge. Searvi bargá dan ovdii vehádatáittardeddjiin ja Sámedikkiin nu ahte dan álgagat ollašuvašedje jagi 2010.
Jagi 2009 álgán nuoraid aktiverenprošeakta joatkašuvai 2010. Prošeavtta ulbmilin lea aktiveret nuoraid bargobájiid (historjá, ealáhusat, dáidda, duodji, musihkka, girjjálašvuohta) hámis. (gč. nuorat)
Dáhpáhusain eanemus láddejuvvui álbmotbeaivvi ávvudeami lágideapmái 6.2.2010 Pikku-Huopalahti orrunvistis. Dáhpáhussii lei gohčohallan ee. vehádatáittardeaddji ja politihka váikkuheaddjit ja/dahje Sámedikki ovddasteaddjit. Fáladeami, buriid davi addámušaid, lei ordnen Anita Pesonen oarbmeliinis. Dáhpáhusas ávvudanveahka illudii Wimme Saari juoigamis. Ulbmilin lei dahkat dáhpáhusas hávskes oktasašvuođa deattuheaddji dilálašvuođa. Álbmotbeaivin searvvi miellahtut oassálaste Sámi leavgga loktemii Helssega universitehta Porthania-vistti ovddas.
Oslos manne golbma searvvi miellahtu. Sii oahpásmuvve Oslo sámeviesu doibmii ja sámi álbmotbeaivvi ávvudeami lágideapmái (Birit Kitti, Seija Aarnio ja Maija Lukkari). Vuorrogalledeapmái lei ulbmil bovdet Oslo sámesearvvi miellahtuid heivvolaš áigge.
Skábmamánus ávvuduvvui sámi juovlafeasta ja maiddái seammás dollui guhkeáigásaš ságajođiheaddji Hans Morottaja 75-jahkemearkabeaivi. Skábmamánu dáhpáhusas lea šaddan árbevirolaš jahkásaš čoahkkaneapmi, gos lávlojuvvojit juovlalávlagat ja -sálmmat. Báikki alde lei sámi-TV. 22.11. davviriikkalaš TV-ođđasat-sáddagis citysámevuohta beasai oidnosii.
Searvvi jahkečoahkkin dollojuvvui njukčamanus. Stivra lei čoahkkanan guđa geardde jagi áigge. Miellahttuboastta bokte dieđihuvvojit searvvi áššit ja muitaluvvo sámekultuvrra dáhpáhusaid ja citysámeáššiid birra.

Doaibmačilgehus 2009


Searvvi jahkečoahkkin dollojuvvui 4.2.09
Čoahkkimis válljejuvvui stivra, muhto ii ságajođiheaddji. Searvvi ságajođiheaddji ja miellahtuid válljen: celkojuvvui, ahte Birit Kitti ii joatkke ságajođiheaddjin ja addojuvvui vuoigatvuohta stivrii válljet ođđa ságajođiheaddji. Válljejuvvojedje stivrra fástalahttun Martti Laiti, Maija Lukkari ja Hans Morottaja ja várrelahttun Sari Hyvärinen, Birit Kitti ja Anita Pesonen.
Ruhtadoalodárkkisteddjiid (2) ja várreruhtadoalodárkkisteddjiid (2) válljen:
Válljejuvvojedje fástaruhtadoalodárkkisteaddjin Sami Aikio ja Fredrik Forsberg sihke várreruhtadoalodárkkisteaddjin Irja Seurujärvi-Kari ja Nina Nuorgam.
Stivrra čoahkkimat dollojuvvojedje golmma geardde jagi áigge.
6.4.09, gos válljejuvvojedje City-sámit-searvvi ságajođiheaddjin Birit Kitti ja čállin Anita Pesonen sihke dárkkistuvvui nuoraid prošeavtta doaibma. Prošeavtta koordineret Karen-Anne Jomppanen.
3.6.09, gos dahkkojuvvojedje searvvi stivrra linnjágeassimat doaibmabadjái.
4.11.09, gos mearriduvvojedje searvvi kultuvrrašdáhpáhusat dahjege mánnáávvudeapmi, sámeeahket ja álbmotbeaivvi ávvomeanut ja bovdejuvvon guossilista sihke searvvi neahttasiidduid ođastus ja smihttojuvvui Facebook-geavaheapmi oktatdoallogaskoapmin.
Álbmotbeaivvi doallan álggii d. 12.00 Porthania-vistti ovddas Yliopistokatus. Dáhpáhusas loktejuvvui stággui sámeleavga ja lávlojuvvojedje Sáme soga lávlla -álbmotlávlla. Álbmotbeaivvi oaiveávvudeapmi dollojuvvui 6.2.09 Pikku-Huopalahtis Tapanila stašuvnnas. Ávvudeamis sámi riikkabeaiveolmmái Janne Seurujärvi ja Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari sártnuiga sápmelaččaid dili birra Suomas. Tuuni Länsman juoiggai. Feastasálii divve ilolaš ságastallan, hávskohallan ja hávskes ovttasorrun.
Borgemánu deaivvadeapmi dollojuvvui čáppa eahkedis Martti ja Malla Laiti geahčen ja hávskes šiljus 8.8.09. Citysámit giitet sudno suohtas eahkedis. Friijahápmásaš deaivvadeamit dollojuvvojedje dehálaš oktiigullevašvuođa nannema vuohkin.
Mari Boine konsearta
Searvvi miellahtut oassálaste golggotmánu Mari Boine konsertii Savoy-teáhteris.
Sámeeahket 28.11.09, gosa oassálaste sullii 20 olbmo. Eahket lei lihkostuvvan ja aktiverii miellahtut doibmet searvvis eambbo aktiivvalaččat.
Earát
Searvvi ovddasteaddjin vuoigatvuođaministeriija ásahan ovttadássásašvuođaláhkaásaheami válmmaštallama doaibmagotti riikavulošorganisašuvdnajuhkosis lea leamaš álggos Birit Kitti ja giđa 2009 rájes Anita Pesonen.