Sámekultuvra buohkaide

Doaibmanvuohkin lea njuolggadusaid 3 § mielde “ordnet čoahkkimiid, sámedoaluid ja earálágan sámekultuvrai laktáseaddji dáhpáhusaid, eandalitge oaivegávpotguovllus”.
Searvvis eai leat vel iežas doaibmalanjat, gosa sáhtášii čoahkkanit. Čoahkkimat leat dollon lagamustá Caisa-kulturguovddáža doaibmalanjain.
Searvi atná dehalažžan ordnet buohkaide rabas dáhpáhusaid ja ávvudemiid, dasgo dáid dilálašvuođaid dárkkuhussan lea earret čohkket sápmelaččaid oktii, de maiddái juohkit eará gávpotlaččaide dieđuid sápmelašvuođas. Aktivitehtat leat doaluid, konserttaid ja iešguđetlágan giella-, duodje- ja juoigankurssaid lágideapmi.
Sápmi-čájáhus ja kultureahket, gos ledje mielde ee. girječálli Kirsti Paltto ja Inger Haldis Halvari ja maiddái leanadáiddár Jaakko Gauriloff ja Estteeatnama sámesearvvi ságajođiheaddji Mikk Sarv, ledje j. 1989 buorit álgolávkkit boahttevuhtii. Vuosttas skábmadáhpáhus ávvuduvvui restauráŋŋa Ostrobotnias. Searvi lea maiddái oassálastán stuorra oaivegávpotdáhpáhusaide, nugo “Lappi tulee” -dáhpáhussii Helssega Senaatintoris geassit 1993, Helsinki Act- ja Maailma kylässä -dáhpáhusaide, gos loaiddastedje Eero Magga, Oijar -gielddasápmelaš dánsun- ja lávlunjoavku, Angelit, Wimme ja City-lunttat. 2000 loaiddastii sámedáiddár Åsa Simma dáiddárjoavkkuinis “Ryövättyjen rumpujen” beales universitehta ávvusáles. “Ryövättyjen rumpujen kansa” searvvai Teatterin juuret -dáhpáhusoppalašvuhtii, mii lei Helsinki 2000 - prográmma oassi. J. 2001 Stoa-guovddážis lei “Vähemmistöt esittäytyivät” -dáhpáhus Raivoisat Ruusut-teáhterain.
Gávpotsápmelaččain lea stuorát dárbu lágidit dáhpáhusaid ja čájehit sápmelašvuođa sierra dáhpáhusaid ja dilálašvuođaid bokte go sámeguovllus ássiin. Gávpotlaččaide sápmelašvuohta lea mo nu erenomáš, ii mihkkige beaivválaš, árgabeaivve ášši, go fas sápmelašvuohta lea álo sámeguovllus fárus ja lunddolaš. Searvedoaimma, iešguđetlágan deaivvademiid ja dáhpáhusaid bokte ráhkaduvvo identitehta. Sierra deaivvademiin čoggo maiddái etnihkalaš ja sosiálaš oaiveopmodat, go dat ovddidit ođđa sosiálalaš gaskavuođaid ja fierpmádagaid iežas joavkku gaskavuođas. Maiddái sierra joavkkuin boahtti olbmuid gaskasaš ustitvuohta ja gudnejahttin lasihit sosiálalaš oaiveopmodaga.