Projektit

Kaupunkisaamelaisten kielenelvyttämisprojektin käynnistäminen

Kaupunkisaamelaisten kielenelvyttämisprojektin nykyinen hyvä tulos on syntynyt pitkäaikaisen työn ja uurastuksen tuloksena. Hallitus on järjestänyt viimeisten kolmen - neljän vuoden useita tilaisuuksia kuten pyöreän pöydän keskustelun, seminaareja ja lähestynyt eri päättäviä tahoja kirjeitse ja muulla tavoin. Hallitus on kaikin voimin ollut keskittynyt kielenelvyttämisprojektin aikaansaamiseksi ja toteuttamiseksi.

Avustussumman selvittyä suunnitelmien mukaisesti työ tuli saada mahdollisimman tehokkaasti käyntiin.

Kielenelvyttämisprojektin neljä päätavoitetta ovat seuraavat:
1. kaupunkisaamelaisten lasten ja nuorten kielen revitalisaatio
2. kaupunkisaamelaisten lasten ja nuorten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen
3. kaupunkisaamelaisten yhteisöllisyyden edistäminen
4. tiedottaminen saamen kielestä ja saamelaiskulttuurista

Hallitus on valinnut 13.3. projektin koordinaattoriksi teologian opiskelija Helga Siljanderin, joka työskentelee projektin ohjausryhmän ohjauksessa.

Lisäksi resurssihenkilöiksi valittiin Hanna Mattilan (kartoitus) ja Maija Lukkarin (lasten toiminta).

Hallitus on valinnut ohjausryhmän, johon kuuluvat projektin koordinaattori ja mainitut resurssihenkilöt sekä alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti vetäjä I. Seurujärvi-Kari sekä eri osa-alueiden vastaavat Martti Laiti, Birit Kitti ja Sari Hirvasvuopio.


(Kuva Irja Seurujärvi-Kari)

APURAHA

City-sámit ry kaupunkisaamelaisten lasten ja nuorten kielen ja kulttuurin elvyttämiseen SUOMEN KULTTUURIRAHASTOLTA 30 000 EUROA:

Ilmoitamme kohteliaimmin, että Teille on myönnetty apurahana 30.000 euroa Suomen Kulttuurirahastoon lokakuussa 2011 jättämänne hakemuksen perusteella. Päätös lähetetään Teille myös kirjeitse 3.2.
Kunnioittaen SUOMEN KULTTUURIRAHASTO

---

Tältä sivulta löytyvät Sámi orrunlatnja-toimintaan liittyvät tiedotteet! Ainoa sivu, jota tarvitsee seurata: https://www.facebook.com/Orrunlatnja

---

Kaupunkisaamelaisten kielen ja kulttuurin elvytysohjelma

Perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaki puolestaan pyrkii saamelaisten kotiseutualueella (Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa, ns. Lapin paliskunnan alue) turvaamaan sekä saamelaisten kielelliset oikeudet että toteuttamaan laajemminkin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon tavoitteita. Lisäksi yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Perustuslakivaliokunta on esittänyt hallituksen vuoden 2008 toimenpidekertomuksessa antamassaan mietinnössä (PeVM 1/2010 vp – K1/2009 vp), että eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyvän tehostettuihin toimiin saamen kielen elvyttämiseksi. Valtioneuvoston selonteon Suomen ihmisoikeuspolitiikasta 2009 mukaan hallitus asettaakin tavoitteeksi saamen kielen elvyttämisohjelman laatimisen, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on 24.9.2010 tekemänsä päätöksen mukaisesti päättänyt aloittaa saamen kielen elvyttämisohjelman suunnittelun. Ohjelmatyössä kartoitetaan jo toteutettavat toimet ja hankkeet sekä asetetaan tavoitteeksi nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielten säilymisen ja kehittämisen varmistamiseksi. Tässä keskeisellä sijalla ovat varhaiskasvatus, opetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri ja media sekä elinkeinopolitiikka.

Yhdistyksen aloitteita saamelaiskäräjille, oikeusministeriölle ja Suur-Helsingin alueen kaupungeille

Vähemmistövaltuutetun tuottama selvityksen ”Saamenkieli ja kulttuuri pääkaupunkiseudulla” (Anne Länsman 2008) esiin tulleiden seikkojen ja erityisesti yhdistyksen tekemien aloitteiden johdosta vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kutsui toukokuussa koolle laajan kokouksen, johon osallistui ministeriöiden, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja eri järjestöjen edustajia sekä saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari ja kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi. City-Sámit ry:stä kokoukseen osallistui yhdistyksen puheenjohtaja Birit Kitti ja neljä jäsentä.

Kokouksessa todettiin, että pelkästään vapaaehtoinen järjestötyö ei riitä saamelaisten perustuslaissa turvattujen oikeuksien toteutumisen edellytysten luomiseen pääkaupunkiseudulla. Saamelaisen kulttuurin ja kielen ylläpitämisen ja kehittämisen sekä kulttuurin näkyvyyden edellytyksenä on, että saamelaisilla on tila, jossa kokoontua, toimia ja esitellä kulttuuriaan. Erityisesti päivähoidon onnistunut järjestäminen onnistuu ainoastaan tilassa joka on jatkuvasti saamelaisten käytössä. Sitä tarkoitusta varten yhdistyksen toiminta tulee saada taloudellista ym. tukea pääkaupunkiseudun kunnilta, valtion viranomaisilta ja saamelaiskäräjiltä.

Yhdistys on esittänyt toimintansa ja lasten päivähoidon parantamiseksi erityisen viran perustamista, toiminnanjohtajan viran perustamista.
Tämän viran perustaminen on kiireellinen ja siten vaatii nopeita toimenpiteitä. Yhdistyksen hallitus teki kokouksessa esille tulleiden asioiden perusteella 28.7. 2009 saamelaiskäräjille ja oikeusministeriölle esityksen, että Saamelaiskäräjät/Oikeusministeriö ryhtyy pikaisesti yhdessä City-Sámit –yhdistyksen kanssa neuvottelemaan eri valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten kanssa siitä, miten toteutetaan toiminnanjohtajan toimen perustaminen pääkaupunkiseudulle ja siitä miten rahoitus järjestetään.

Kirje lähetettiin tiedoksi myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien opetus-, sosiaali- ja kulttuuritoimille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kielenelvytysohjausryhmä Syksyllä 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö on laittanut liikkeelle laajamittaisen kielen elvytysohjelman valmistamisen. Ministeriö on perustanut laajan ohjausryhmän ja työryhmän sekä sihteeristön ohjelman valmistamista varten. City-sámit –yhdistys on mukana ohjausryhmässä.
Valitettavaa on että ministeriön asettama ohjausryhmä ei ole kokoontunut marraskuun loppuun mennessä vaikka sen asettamiskirje annettiin lokakuun alussa. Yhdistys kiirehtii kielenelvytystoiminnan aloittamista ja valmistamista. Aikaa on vähän kielten pelastamiseksi.
Liian monet saamelaislapset, vähintään 60 % jäävät saamen kielen opetuksen ja saamenkielisen päivähoidon ulkopuolelle.

City-sámit –yhdistyksen tavoitteet

Saamen kielen elvyttämisohjelmaa valmisteltaessa käsitellään lisäksi Saamelaiskäräjien oikeusministeriölle, opetusministeriölle ja Helsingin kaupungille tekemää aloitetta saamelaiskulttuurin tukemisesta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Kyse olisi kolmen vuoden pilottiprojektista, jossa keskityttäisiin saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Tätä pilottiprojektia pääkaupunkiseudulla on halukas lähtemään toteuttamaan pääkaupunkiseudun saamelaisten yhdistys Ry City-Sámit rs.
Yhdistyksellä on perinteitä ja resursseja projektin toteuttamiseksi.
City-Sámit-yhdistyksen pilottiprojektin tavoitteena on pääkaupunkiseudun saamelaisten kielen ja kulttuurin elvyttäminen sekä saamelaisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Saamen kielen ja kulttuurin saatavuutta on parannettava ja näkyvyyttä lisättävä yhteiskunnassa. Tähän pyritään mm. järjestämällä monipuolisia saamelaiskulttuuritapahtumia, saamen kielen ja kulttuurin kursseja sekä saamenkielistä lasten kielipesä-/päivähoitotoimintaa.
Lisäksi on välttämätöntä saada saamelaisille oma kohtaamistila ”Saametalo”, jossa voitaisiin järjestää sekä kursseja että seurustella vapaamuotoisesti. Kantavana voimana olisi yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen ilo lasten ja aikuisten kesken – kynnys mukaan tulemiseksi pyritään pitämään matalana niin, ettei kenenkään tarvitse pelätä osallistumista.
Tavoitteena on myös olla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja erityisesti suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen jatko-opiskelijoiden kanssa sekä Saamelaiskäräjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. He tekevät projektista ja projektia varten suomen- ja saamenkielistä tutkimusta ja oppimateriaalia, jota tarvitaan elävän elämän kielitaidon ja kulttuurituntemuksen kartuttamiseksi. Lisäksi pyritään verkostumaan muihinkin tahoihin ja pitämään yhteyttä Saamenmaahan.