Prošeavttat

kuva
(Kuva Irja Seurujärvi-Kari)

Gávpotsápmelaččaid giela ja kultuvrra ealáskahttinprográmma
Vuođđolága mielde sámiin álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta ovddidit ja doalahit iežaset giela ja kultuvrra. Sámi giellaláhka fas viggá sámi ruovttuguovllus (Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddat ja Soađegilis Sámi bálgosa guovlu) dorvvastit sihke sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ja ollašuhttit viidásatge sápmelaččaid kulturiešhálddahusa ulbmiliid. Lassin ovttaveardásašvuođalága mielde eiseválddit galget ovddidit ovttaveardásašvuođa ulbmilaččat ja plánavuložat.
Vuođđoláhkalávdegoddi lea ovddidan ráđđehusa jagi 2008 doaibmabidjodieđáhusas smiehttamuššas, ahte riikkabeaivvit gáibidivčče, ahte ráđđehus doibme beaktilit sámegiela ealáskahttin. Stáhtaráđi Suoma olmmošvuoigatvuođapolitihkalaš raporta 2009 mielde ráđđehus ásahage ulbmilin sámegiella ealáskahttinprográmma dahkama, ja oahpahus- ja kulturministeriija lea 24.9.2010 dahkan mearrádusa, ahte dát álggaha sámegiella ealáskahttinprográmma plánema. Prográmmabarggus gártejuvvojit juo doaimmat ja prošeavttat, mat galget ollašuhttot ja ulbmilin lea ásahuvvon eambbo dievaslaš ja guhkesáigássaš doaibma go dálá áigge nu ahte sámegielat seilot ja ovdánit sihkkarit. Dás guovddáš sajis leat mánáid bajásgeassin, oahpahus-, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, kultuvra ja media sihke ealáhuspolitihkka.
Searvvi álgagat Sámediggái, vuoigatvuođaministeriijii ja stuorra-Helssega guovlu gávpogiidda
Vehádatáittardeaddji lea buvttahan publikašuvnna “Sámegiella oaivegávpotguovllus” (Anne Länsman 2008). Das deaivvahedje áššit ja searvvi dagai álgagat man dihte vehádatáittardeaddji Johanna Suurpää bovdii miessemánu čoahkkái viiddis čoahkkima, gosa válde oasi ministeriijaid, oaivegávpotguovllu gávpogiid ja eará searvvi miellahtut sihke Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari ja giellaáššiidčálli Ellen Näkkäläjärvi. City-sámit rs:s čoahkkimii válde oasi ságajođiheaddji Birit Kitti ja miellahtut.
Čoahkkimis celkojuvvui ahte aivve eaktodáhtolaš searvebargu ii daga oaivegávpotguovllus duohtan daid vuoigatvuođaid, mat dorvvastit sápmelaččaide vuođđolagas. Sámekultuvrra ja -giela ovddideami ja doalaheami sihke kultuvrra oainnolašvuođa eaktun lea, ahte sápmelaččain lea sadji, gos čoahkkanit, doaibmat ja čájáhallat kultuvrraset. Earenoamážit beaivedivššu lágideapmi lihkostuvvá dušše sajis, mii lea bistevaččat sápmelaččaid anus. Dan ulbmila várás searvi galgá oažžut ee. ekonomalaš doarjaga oaivegávpotguovllu gielddain, stáhta ja Sámedikkis.
Searvvi doaivvan lea ovddidit doaimma ja mánáid beaivedivššu nu, ahte vuođđuduvvo earenoamáš virgi, doaibmajođiheaddji virgi. Dán virggi vuođđudeapmi lea hohpolaš ja dan dihte gáibida johtilis doaibmabijuid. Searvvi ráđđehus ovddidii 28.7.2009 Sámediggái ja vuoigatvuođaministeriijai dan mielde, maid bođii ovdan čoahkkimis, ahte Sámediggi/vuoigatvuođaministeriija álgá johtilit ovttas City-sámit-servviin ráđđádallat eará stáhta ja gieldda eiseválddiiguin dan, mo dahkkojuvvo duohtan doaibmajođiheaddji virggi vuođđudeapmi oaivegávpotguvlui ja mo ruhtadeapmi ordnejuvvo.
Reive sáddejuvvui diehtun maid Helssega, Esbo, Vanda ja Kauniainen gávpogiid oahpahus-, sosiála- ja kulturdoaimmaide.
Giella ealáskahttinstivrenjoavku, man oahpahus- ja kulturministeriija lea ásahan
Čakčat 2010 oahpahus- ja kulturministeriija lea bidjan johtui viiddis giela ealáskahttinprográmma ráhkadeami. Ministeriija lea vuođđudan viiddis stivrenjoavkku ja bargojoavkku sihke čállingotti prográmma ráhkadeami várás. City-sámit-searvi lea mielde stivrrenjoavkkus. Dađi bahábut dát stivrenjoavku ii leat čoahkkanan skábmamánu loahpa rádjai, vaikko dan ásahusreive addojuvvui juo golggotmánu álggos. Searvi hoahpuha, ahte giellaealáskahttin álggášii. Lea unnán áigi gielaid gádjumii. Menddo máŋga sámemáná, unnimustá 60 %, báhcet sámegieloahpahusa ja sámegielbeaivedivčču olggobeallai.
City-sámit-searvvi ulbmilit
Go válmmastallojuvvo sámegiela ealáskahttinprográmma, gieđahallojuvvo maid álgga, man Sámediggi dagai vuoigatvuođaministeriijii, oahpahusministeriijii ja Helssega gávpogii. Álgga gusto sámekultuvrra doarjagii sámi ruovttuguovllu olggobealde. Jearaldat livččii golmmajagaš pilohtaprošeavtta, man ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sámi ruovttuguovllu olggobealde. Dán pilohtaprošeavtta háliida álggahit ollašuhttit oaivegávpoga sápmelaččaid searvi City-sámit rs. Searvvis leat árbedieđut ja resurssat ollašuhttit prošeakta.
City-sámit-searvi pilohtaprošeavtta ulbmilin lea oaivegávpotguovllu sápmelaččaid giela ja kultuvra ealáskahttin sihke sámeidentitehta ja searválasvuođa gievrrun. Sámegiella ja kultuvrra fálaldagaid galgá buoridit ja daid oainnolašvuođa lasihit servodagas. Dasa viggojuvvo nu ahte ee. lágiduvvojit máŋggalágan kulturdáhpáhusat, sámegiella ja -kultuvra gurssat sihke sámegiel mánáid giellabeassi-/beaivedikšodoaimmat.
Lassin lea vealtameahttun oažžut sápmelaččaide oapmi deaivvadeapmisadji, “Sámevisti”, gos sáhttojuvvojit lágidit sihke gurssat ja servvoštallat friijat. Nana fápmun livččii searvvušlašvuohta ja ovttas dahkan mánáid ja rávesolbmuid gaskkas – šielbmá boahtit mielde dollo vuollegažžan nu ahte giige ii dárbbaš bállat váldimis oasi.
Ulbmilin lea maid dahkat ovttasbarggu Helssega universitehta ja earenoamážit suopmelaš-ugralaš gielladutkama joatkkastuđeanttaiguin sihke Sámedikkiin ja eará dáfuiguin. Sii dahket prošeavtta birra ja prošeavtta várás suoma- ja sámegiel dutkamuša ja oahppamateriála, mii dárbbašuvvo ealli eallima giellamáhtu ja kulturdovdamuša gártemii. Lassin huksejuvvojit fierbmádagat ja dollo oktavuohta Sápmái.
Searvi doaivvu doarjaga earáge sámedáfuin milloseappot go gilvvohallama ja vuostálastima.