Toimintakertomus

City-Sámit ry:n ensisijaisena tavoitteena on koko 20-vuotishistorian ajan ollut edistää kaupunkisaamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä lisätä Etelä-Suomessa asuvien saamelaisten yhteydenpitoa ja yhteenkuuluvuutta. Toiminta-alueena on pääkaupunkiseutu, jossa asuu vähintään 1000 saamelaista ja jonne muuttoliike saamelaisalueelta jatkuu. Yhteyksiä saamelaisalueelle pidetään tärkeinä ja niitä ylläpidetään monin eri tavoin. Yhdistys haluaa myös esitellä ja tehdä tunnetuksi saamelaisia ja saamelaista kulttuuria sekä alueen asukkaille että alueella matkaaville.

Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää erilaista toimintaa, kokouksia, saamelaisten kulttuuriin liittyviä tapahtumia ja juhlia sekä osallistuu tapahtumiin, seminaareihin ja tilaisuuksiin, jossa voi tuoda esiin saamelaisten erityisesti kaupunkisaamelaisten kannalta tärkeitä näkökohtia ja tehdä saamelaista kulttuuria tunnetuksi ja näkyväksi. Yhdistys tekee aloitteita kaupungissa asuvien saamelaisten asioiden edistämiseksi. Tärkeä tehtävänä toiminnassa pidetään myös alueen saamelaisten identiteetin vahvistamista. Yhdistyksellä on 120 jäsentä.

Vähemmistövaltuutetun tuottama selvityksen”Saamenkieli ja kulttuuri pääkaupunkiseudulla” (Anne Länsman 2008) esiin tulleiden seikkojen ja erityisesti yhdistyksen tekemien aloitteiden johdosta vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kutsui toukokuussa koolle laajan pyöreän pöydän paneelin. Paneeliin osallistuivat ministeriöiden, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja eri järjestöjen edustajia sekä saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari ja kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi. City-Sámit ry:stä kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Birit Kitti, Martti Laiti ja Anita Pesonen.

Pyöreän pöydän paneelissa todettiin, että pelkästään vapaaehtoinen järjestötyö ei riitä saamelaisten perustuslaissa turvattujen oikeuksien toteutumisen edellytysten luomiseen pääkaupunkiseudulla. Saamelaisen kulttuurin ja kielen ylläpitämisen ja kehittämisen sekä kulttuurin näkyvyyden edellytyksenä on, että saamelaisilla on tila, jossa kokoontua, toimia ja esitellä kulttuuriaan. Erityisesti päivähoidon onnistunut järjestäminen onnistuu ainoastaan tilassa joka on jatkuvasti saamelaisten käytössä. Sitä tarkoitusta varten yhdistyksen toiminta tulee saada taloudellista ym. tukea pääkaupunkiseudun kunnilta, valtion viranomaisilta ja saamelaiskäräjiltä.

Yhdistys on esittänyt toimintansa ja lasten päivähoidon parantamiseksi erityisen viran perustamista, toiminnanjohtajan tai koordinaattorin viran perustamista. Tämän viran perustaminen on kiireellinen ja siten vaatii nopeita toimenpiteitä. Yhdistyksen hallitus teki kokouksessa esille tulleiden asioiden perusteella 28.7. 2009 esityksen saamelaiskäräjille ja oikeusministeriölle esityksen, että Saamelaiskäräjät/Oikeusministeriö ryhtyy pikaisesti yhdessä City-Sámit –yhdistyksen kanssa neuvottelemaan eri valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten kanssa siitä, miten toteutetaan toiminnanjohtajan toimen perustaminen pääkaupunkiseudulle ja siitä miten rahoitus järjestetään.

Vuonna 2010 yhdistys on jatkanut ponnistelujaan pääkaupunkiseudulla asuvien saamelaisten aseman edistämiseksi sillä saamen kieli on uhattuna kaupungissa ja saamen kielen puhujien määrä laskee koko ajan. Yhdistys panostaa yhdessä vähemmistövaltuutetun ja saamelaiskäräjien kanssa aloittamiinsa aloitteisiin ja pyrkii saamaan ne toteutumaan vuonna 2010.

Vuonna 2009 aloitettua nuorten aktivoimisprojektia jatketaan 2010. Projekti tavoitteena on aktivoida nuoria työpajojen (historia, elinkeinot, taide, käsityöt, musiikki ja kirjallisuus) muodossa. (ks. nuoret)

Tilaisuuksista eniten panostettiin kansallispäivän juhlien järjestämiseen 6.2.2010 Pikku-Huopalahden asukastalossa. Tilaisuuteen oli kutsuttu muun muassa vähemmsitövaltuutettu ja politiikan vaikuttajia ja/tai saamelaiskäräjien edustajia. Tarjoilun hyviä pohjoisen antimia oli jörjestänyt Anita Pesonen serkkunsa kanssa. Tilaisuudessa juhlijoita ilahdutti joiullaan ja kertomuksillaan Wimme Saari. Tavoitteena oli tehdä tapahtumasta viihtyisä yhteisyyttä korostava tilaisuus. Kansallispäivänä yhdistyksen jäsenet osallistuivat saamen lipun nostoon Helsingin yliopiston Porthanian edessä.

Oslossa kävi benchmarking – oli matkalla 3 yhdistyksen jäsentä. He tutustuivat Oslon saamentalon toimintaan ja kansallispäivän juhlien järjestämiseen. (Birit Kitti, Seija Aarnio ja Maija Lukkari). Vastavierailulle oli tarkoitus Oslon saamen yhdistyksen jäseniä sopivana hetkenä.

Marraskuussa juhlittiin saamen pikkujoulua sekä erityisesti yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Hans Morottajan 75-vuotismerkkipäivää. Marraskuisesta tapahtumasta on muodostunut perinteinen vuosittainen kokoontuminen, jossa lauletaan joululauluja ja –virsiä.

Paikalla oli saamen TV. 22.11. pohjoismaisessa saamen TV-ođđasat –lähetyksessä citysaamelaisuus pääsi esittäytymään.

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuussa. Hallitus on kokoontunut 6 kertaa vuoden aikana. Jäsenpostin kautta pyritään tiedottamaan yhdistyksen asioista sekä saamelaiskulttuurin tapahtumista ja ajankohtaisista citysaamelaisia koskevista asioista.

Toimintakertomus 2009

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 4.2.09
Kokouksessa valittiin hallitus, mutta ei puheenjohtajaa.
Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta: todettiin, että Birit Kitti ei jatka puheenjohtajana ja valtuutettiin hallitus valitsemaan uusi puheenjohtaja. Valittiin hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Martti Laiti, Maija Lukkari ja Hans Morottaja ja varajäseniksi Sari Hyvärinen, Birit Kitti ja Anita Pesonen.

Tilintarkastajien (2) ja varatilintarkastajien (2) valinta:
Valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi Sami Aikio ja Fredrik Forsberg sekä varatilintarkastajiksi Irja Seurujärvi-Kari ja Nina Nuorgam

Hallituksen kokouksia pidettiin kolmasti vuoden aikana.
6.4.09, jossa valittiin City Sámit ry:n puheenjohtajaksi Birit Kitti ja sihteeriksi Anita Pesonen sekä tarkennettiin nuorten projektin toimintaa. Projektia koordinoi Karen-Anne Jomppanen.

3.6.09, jossa tehtiin järjestön toiminnan linjauksia toimintakaudelle. Kts. Pöytäkirja.

4.11.09 jossa päätettiin yhdistyksen kulttuuritapahtumista eli lastenjuhlasta, saamen illasta ja kansallispäivän juhlallisuuksista ja kutsuvieraslistasta sekä yhdistyksen nettisivujen uudistamisesta ja mietittiin facebookin käyttöä yhteydenpitovälineenä.

Kansallispäivän vietto alkoi klo 12:00 Porthanian edessä Yliopistonkadulla Tilaisuudessa nostettiin salkoon saamenlippu ja laulettiin yhdessä saamen suvun kansallishymni Sámi soga lávlla.Kansallispäivän pääjuhla pidettiin 6.2.09 Pikku-Huopalahdessa Tapanilan asemalla. Juhlassa Lapin kansanedustaja Janne Seurujärvi ja Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan Irja Seurujärvi-Kari pitivät puheenvuorot saamelaisten asemasta Suomessa. Tuuni Länsman joikkasi. Iloinen puheensorina, hauskanpito ja viihtyisä yhdessäolo täyttivät juhlahuoneiston.

Elokuun tapaaminen pidettiin kauniina iltana Martti ja Malla Laitin viihtyisällä pihamaalla ja kodissa 8.8.09. Citysaamelaiset kiittävät heitä mukavasta illasta. Vapaamuotoisia tapaamisia pidettiin tärkeinä yhteenkuuluvuuden vahvistamisen muotona.

Mari Boinen konsertti
Yhdistyksen jäseniä osallistui Mari Boinen lokakuiseen konserttiin Savoy-teatterissa.

Saamenilta 28.11.09, johon osallistui noin 20 henkeä. Ilta oli onnistunut ja aktivoi jäseniä toimimaan yhdistyksessä aktiivisemmin.

Muuta
Yhdistyksen edustajana oikeusministeriön asettaman yhdenvertaisuuslainsäädäntöä valmistelevan toimikunnan kansalaisjärjestöjaostossa on ollut ensin Birit Kitti ja keväästä 2009 alkaen Anita Pesonen.