Buresboahtin - Tervetuloa - Welcome

Buresboahtin - Tervetuloa - Welcome

Usein kysyttyä

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Paljonko saamelaisia on?

Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä arviolta yhteensä noin 75-100 000.

Millä alueella saamelaiset asuvat?

Saamenmaa ulottuu Venäjän Kuolan niemimaalta Suomen ja Norjan kautta Ruotsiin. Suomessa elää noin 8 000 saamelaista. Suomen saamelaisalue muodostuu Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnista sekä Sodankylän Vuotson alueesta.

Paljonko pääkaupunkiseudulla on saamelaisia?

Saamelaisten määrä on Helsingissä suurempi kuin missään muussa kunnassa. Suomen 8000 saamelaisesta 1000 asuu pääkaupunkiseudulla.

Miten saamelaisuus määritellään?

Saamelaisuus määritellään usein kielen perusteella. Saamelaiseksi katsotaan henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja joka itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista vähintään toinen on äidinkielenään oppinut saamen. Suomessa noin 3 000 saamelaista puhuu saamen kieltä äidinkielenään.

Mitä kieltä saamelaiset puhuvat?

Saamelaiset puhuvat saamen kieliä, joita on yhteensä kymmenen. Niistä kolmea puhutaan Suomen saamelaisalueella. Suomen saamelaiset voidaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Saamen kielet kuuluvat uralilaisten kielten suomalais-ugrilaiseen haaraan, ollen sukua suomen kielelle ja muille Itämeren suomalaisille kielille kuten virolle. Arviolta 75-90% kaikista saamea puhuvista henkilöistä käyttää pohjoissaamea. Suurin osa heistä asuu Norjan puolella. Inarin-, koltan ja eteläsaamen puhujia on arviolta 300-500 kutakin.

Milloin ja miksi saamelaisten kansallispäivää vietetään?

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Kansallispäivän historiallisena taustana on kyseisenä päivänä vuonna 1917 Norjan Trondheimissa alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Se merkitsi saamelaisille valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön alkamista.

Onko saamelaisilla lippua?

Saamen lipun on suunnitellut taiteilija Astrid Båhl. Lipun aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Auringon pojat. Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi. Lipun ympyrä kuvaa aurinkoa (punainen) ja kuuta (sininen). Lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Onko saamelaisilla virallista edustajistoa?

Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on Klemetti Näkkäläjärvi.

Suomen saamelaisille turvattiin vuonna 1996 saamelaisalueella kulttuuri-itsehallinto, joka koskee kieltä ja kulttuuria. Kulttuuri-itsehallintolain toteutumista valvoo ja toteuttaa saamelaiskäräjät. Kotiseutualueella saamelaisten on saatava myös kirkolliset palvelut eli häät, kasteet ja hautajaiset saamen kielellä. Vuodesta 1991 saamelaisia on alkuperäiskansana kuultu eduskunnassa erityisesti heitä koskevissa asioissa. Vuonna 1992 voimaan tullut kielilaki pyrkii turvaamaan saamen kielen asemaa ja käyttöä Suomessa. Saamenkielisiä palveluja on tarjolla tällä hetkellä hyvin vähän, mutta saamelaisilla on mahdollisuus käyttää viranomaisissa asioidessaan käännös- ja tulkkipalveluja.

Inarilainen Janne Seurujärvi (kesk) on Suomen ensimmäinen saamelainen kansanedustaja. Hänet valittiin Lapin vaalipiiristä 2007.

Mistä saamelaiset hankkivat elantonsa?

Saamelaisten perinteiset ammatit ovat olleet poronhoito, kalastus ja metsästys, mutta suurin osa saa nykyään tulonsa muista kuin perinteisistä elinkeinoista.

Mitä se tarkoittaa, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa?

Saamelaisten asema alkuperäiskansana on tunnustettu Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, sekä EU:n tasolla. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen mukaan alkuperäiskansa on kansa, joka on asunut alueella ennen valloittajien tuloa. Virallisen alkuperäiskansa-statuksen tarkoitus on muun muassa nostaa saamelaisten itsetuntoa ja arvostusta, ja saattaa saamelaiset alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien sopimusten piiriin. Suomi ei ole toistaiseksi ratifioinut ILO:n alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta nro. 169, koska kysymys saamelaisten maaoikeuksista Suomessa on edelleen selvittämättä.