Boss
2000-luvulla saamelaiset ovat kamppailleet oikeuksiensa puolesta Suomessa, erityisesti liittyen saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja kalastukseen. Vuonna 2019 saamelaisyhteisö voitti oikeusjutun, jossa saamelaisia oli syrjitty poronhoidon valvonnassa ja hallinnassa. Oikeuden päätös toi esiin saamelaisten aseman Suomessa ja tarpeen uudistaa saamelaisten oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä.
Myös saamelaisten kielen ja kulttuurin säilyttäminen on ollut tärkeää. Saamelaiskäräjät on vaatinut saamen kielen opetuksen vahvistamista koulutuksessa ja saamenkielisiä palveluja on lisätty. Myös saamelaiskulttuurin näkyvyyttä on pyritty lisäämään, esimerkiksi saamelaisten kansallispäivänä.
Saamelaisten asema ja oikeudet ovat edelleen tärkeitä teemoja Suomessa ja digitaalisuus on tarjonnut uusia tapoja saamelaiskulttuurin vaalimiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Esimerkiksi sosiaalinen media on tarjonnut saamelaisyhteisölle kanavan jakaa kulttuuriperinteitä ja saamelaisia artisteja on nostettu esiin musiikin striimauspalveluiden kautta. 80-luvulla ja 90-luvulla Nokian huippuvuosina tuntui, että Suomi oli aivan kärjessä kaikessa digitaalisuudessa. Nyt 2023 tuntuu, että olemme ainakin naapureitamme takamatkalla, mutta Keski-Eurooppaa edellä, laajakaistat ovat lähes joka kodissa ja valokuitua rakennetaan ympäri Suomea.
Suomi ja tulevaisuus Euroopassa
Ensi vuonna on jälleen Eurovaalien aika. Vaikka nyt maalis-huhtikuussa pääpaino on omassa eduskuntavaalissa ja sen ratkaisuissa ja äänestyksissä, on monien ajatukset jo ensi vuodessa. Millaiset edustajat Suomi valitsee tuleville vuosille EU:n ja millainen on tulevaisuuden Suomi Euroopassa?
Saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten ylin päättävä elin ja se edustaa saamelaisten etuja Suomessa. Saamelaiskäräjien toiminta perustuu saamelaiskäräjälakiin ja sen tehtävänä on turvata ja edistää saamen kielen ja kulttuurin säilymistä ja kehitystä sekä saamelaisten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa.
Saamelaiskäräjät valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se koostuu 21 jäsenestä. Jäsenet valitaan vaaleilla, joissa saamelaiset äänestävät kolmesta vaalipiiristä. Käräjien jäsenten tulee olla saamenkielisiä tai saamenkieltä äidinkielenään puhuvia ja heidän tulee edustaa kaikkia Suomen saamelaisryhmiä.
Saamelaiskäräjät vastaa muun muassa saamen kielen ja kulttuurin säilyttämisestä, saamelaisalueen kehittämisestä, saamelaisten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä yhteistyöstä muiden saamelaisten parlamentaaristen elinten kanssa. Käräjien tehtävänä on myös vaikuttaa Suomen valtion saamelaispolitiikkaan ja valvoa saamelaisille annettujen oikeuksien toteutumista.
Saamenkielen asema Suomessa
Saamenkieli on yksi Suomen virallisista vähemmistökielistä yhdessä ruotsin, romanin, viittomakielen ja karjalan kanssa. Saamen kieliä puhutaan Suomessa neljä eri muotoa: pohjoissaamea, inarinsaamea, koltansaamea ja luulajansaamea. Saamen kielten säilyttämistä ja kehittämistä edistetään Suomessa muun muassa saamenkielisellä opetuksella, käännöstyöllä ja tukemalla saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuutta. Saamelaisilla on myös oma edustuksellinen hallintoelimensä, Saamelaiskäräjät, jonka tehtävänä on edistää saamelaisten oikeuksia ja asemaa Suomessa.
