Buresboahtin - Tervetuloa - Welcome

Buresboahtin - Tervetuloa - Welcome

Etusivu

Ajankohtaista luettavaa

matkalla

Matka Pohjois-Suomesta Pariisin Disneylandiin: Mitä tulisi huomioida?

Pohjois-Suomesta on joskus työlästä lähteä matkustamaan maailman mielenkiintoisimpiin matkakohteisiin. Ensimmäinen etappi on usein päästä Helsinkiin, mistä…
perhe keittiössä

Kotimainen keittiö ja arki: Heirol

Kotimainen keittiö perustuu perinteisiin, yksinkertaisiin ja luonnollisiin resepteihin, jotka hyödyntävät paikallisia raaka-aineita. Näitä ovat muun muassa…

Kansainvälinen Saamen kielten viikko 2022

Saamen kielten viikko kiinnittää huomiota saamen kieliin nyt neljättä vuotta peräkkäin. Saamelaiskäräjät Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kutsuvat kaikkia…

Euroopan pohjoiset maat herättävät yhä enemmän kaivosteollisuuden kiinnostusta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ilmoitti huhtikuun lopulla hyväksyneensä Element92 Suomi Oy:n työmaavarauksen Ruossakeroon, Enontekiöllä. Lapissa, jossa…

Saamelaiskäräjien vaalikauden juhlaa vietetään kesäkuussa 2022

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020-2023 juhlaa vietetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 17. kesäkuuta 2022 klo 11 alkaen. Kaikki ovat kutsuttuja seuraamaan…

Saamelaiskäräjät vierailee Helsingissä sote-asioissa

Saamelaiskäräjät vierailee 11.-12.5.2022 Helsingissä sosiaali- ja terveysasioissa. Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin, Kelan…

Ekologisuus, vihreä tulevaisuus ja omat valintasi

Jokainen meistä voi tehdä oman osansa tulevaisuuden eteen. Ja jos meillä on omia lapsia, on osittain myös oma velvollisuutemme kertoa heille ja näyttää heille…

Saamelaiskäräjät neuvotteli kaivoslain uudistuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Saamelaiskäräjät päättivät joulukuun 10. päivä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluprosessin kaivoslain uudistamisesta…

Nornickel luo uusia asuintiloja arktisen tundran alueelle

FPIC-menettely, jota Norilsk Nickel -kaivosyhtiö käytti ensimmäistä kertaa Venäjällä, on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Toinen neuvottelukierros Tukhardin…

Guokte City-Sámit -searvvi lahttu leat válljejuvvon čuovvovaš sámediggebadjái 2016-2019

Guokte City-Sámit -searvvi lahttu leat válljejuvvon čuovvovaš sámediggebadjái 2016-2019

Guokte City-Sámit -searvvi lahttu leat válljejuvvon čuovvovaš sámediggebadjái 2016-2019. Searvvi sátnejođiheaddji Pentti Pieski ja tamperelaš Janne Saijets. Lihku ođđa sávpotsámiáirasiidda.


JAGI SÁPMELAŠ LEA OUTI LÄNSMAN

JAGI SÁPMELAŠ LEA OUTI LÄNSMANTurku girjemeassuid jođiheaddji, Dásseválddi presideantta rovvá Jenni Haukio almmustahtii Outi Länsmana jagi sápmelažžan Turku girjemeassuin. Mátta-Suoma sámesearvvi, City-Sámit sátnejođiheaddji Pentti Pieski muitalii bálkkašumi duogážis.
Govva: Juho Keva

Outi Länsman válljejuvvui historjjá vuosttaš Jagi sápmelažžan Turku girjemeassuin 3.10.2015

Outi Länsman háliida ovddidit váldoálbmoga diđolašvuođa sápmelaččain, roahkasmahttit sápmelaččaid gáhttet kultuvrraset ja dovdat sámeáššiid ja fievrredit sápmelašvuođa váldoservošii dego maiddái boahttevaš sohkabuolvvaide.

– Sávan, ahte suopmelaččat oahpásmuvvet sámekultuvrii ja, ahte diđolašvuohta sápmelaččain EU:a áidna eamiálbmogis lassánivččii. Dán bokte oaččošeimmet sápmelaččaid jiena buorebut gullot ja sápmelaččaid sajádagas livččii vejolašvuohta nanosmuvvat Suomas, Outi Länsman muitala.

43-jahkásaš Outi Länsman lea riegádan badjebearrašii Áŋŋelis. Filosofiija magisttarin Oulu universiteahtas gárvvásmuvvan Länsman lea bargan Oulu universiteahtas Oulu universiteahta Giellagas-instituhtas sámegiela lektorin jagiid 2004-2009. Son fárrii Anárii jagi 2009, gos son doaibmá Sámeguovllu skuvlenguovddáža sámegiela lektorin. Oahpaheaddji barggu lassin son lea boazodoalli ja sámeáššiid ovddideaddji, maiddái giehtaduojit gullet su eallimii.

– Válljiimet Outi Länsmana dan sivas go son ovddasta ođđa ja ovdánanmielalaš jurddašeami sápmelašvuhtii árbevieruid gáhttemiin. Son lea ovdagáttohis ja geahččá boahttevuhtii ja buktá sápmelašvuođa ovdan positiivvalaš vuoiŋŋas, City-Sámit rs. sátnejođiheaddji Pentti Pieski muitala válljenákkain.

Sámeorganisašuvnnat válljen

Jagi sápmelačča -válljema organiserii Mátta-Suoma sámesearvi City-Sámit rs. Válljenjoavku ordnii rabas álbmotjearahallama neahtas. Válljenjovkui gulle gávcci sámeorganisašuvnna eará guovlluin Suoma dahke ovttamielalaš válljema historjjá vuosttas sápmelaččas. Válljenjovkui gullet ja Anarâškielâ servi rs, Bárbmu rs, City-Sámit rs, Saa’mi sijdsååbbar, Mii rs, Sámediggi, Suoma Sámi Nuorat rs ja Vuohču Sámiid Searvi rs.

Jagi sápmelačča -válljemis lea ulbmil dahkat jahkásaš árbevieru.

– Leat čeavlái min vuosttas “ambassadevrras” ja luohttit Outi Länsmana bajidit sápmelaččaid sajádaga ja oidnoma maiddái medias, Pieski gávnnaha.

Gudnemáinnašumi lassin City-Sámit rs bálkkašii Jagi sápmelaš tekstiiladáiddár Seija Ranttila plánen sámemálle dihtorlávkkain, mii bálkkašumi movttiideami bokte boahtá ođđa buvttan Ranttila Ságat-buvttajovkui.

City-Sámit buktá Mátta-Suoma sámiid oktii

City-Sámit rs lea Mátta-Suoma sámiid iežaset searvi, mii lea doaibman jo jagi 1988 rájes. Searvva doaimma váimmus leat sierra dáhpáhusat, mat ordnejuvvojit measta vahkkosaččat. Dáhpáhusaid mihttomearrin lea bajásdoallat ja ealáskahttit sápmelaš kultuvrra ja sámegiela máhtu. Doaimmat leat nuortalašgielat máinnastanbottuin, sámegiehtaduodjekurssaide, piknik-reaissuide, mánáid musihkkastoahkanbottuide ja álbmotbeaivvi ávvudemiide. Dáhpáhusat ordnejuvvojit sierra ahkejoavkkuide ja golmma sámegillii. Searvi lea jagi 2013 rájes bajásdoallan davvisámegielat Máttabiegga-giellabeasi. Lassin searvi bearráigeahččá lahtuidis ovdduid sámiide guoskevaš mearrádusdahkamis.Lassidieđut:

Pentti Pieski, City-Sámit rs, tel. 040 522 9990

Outi Länsman, Jagi sápmelaš, tel. 040 844 7399


City-Sámit rs. njuolggadusaid čuovvu jahkečoahkkin dollojuvvo Arbetets Vänner lanjain 20.3.2015 dmu 18.00 álggedettiin. Čujuhus: Porintie 1, Helsset

  • 1. Čoahkkima rahpan
  • 2. Gávnnahit čoahkkima lágalašvuođa ja mearridanválddálašvuođa.
  • 3. Válljet čoahkkima sátnejođiheaddji, čálli, guokte (2) beavdegirjji dárkkisteaddji ja guokte (2) jienaidrehkenasti.
  • 4. Dárkkistit jienastanvuoigatvuođa
  • 5. Dohkkehit áššelisttu .
  • 6. Ovdanbuktit rehketdoalloloahpaheami, jahkemuitalusa ja doaimmadárkkisteaddjiid cealkámuša.
  • 7. Mearridit rehketdoalloloahpaheami nannemis ja vástofriijavuođa mieđiheamis stivrii ja earáide, geain lea leamašan kontogeatnegasvuohta.
  • 8. Nannet doaibmaplána, sisaboahto- ja golloárvvoštallama
  • 8.1 Lahtuid sávaldat boahttevaš dáhpáhusain
  • 8.2 Resursaolbmot
  • 9. Jagi sápmelaš
  • 10. Nannet lahttomávssu sturrodaga
  • 11. Kulturguovddášfidnu
  • 12. Sátnejođiheaddji, ruhtadoalli, čálli ja stivraláhtuid buhtadusaid meroštallan.
  • 13. Válljet stivrra sátnejođiheaddji
  • 14. Válljet searvvi stivrra eará lahtuid njuolggadusaid 9 § mielde
  • 15. Válljet guokte (2) doaimmadárkkisteaddji ja sudnuide (2) várreolbmo.
  • 16. Eará áššit

Pieski joatká citysámiid njunušin

Searvvis lei jahkečoahkkin lávvardaga ja doppe válljejuvvui ođđa stivra.

Jahkečoahkkin válljii ovttamielalaččat Pentti Pieski sátnejođiheaddjin ja stivralahttun Keijo Nuorgam, Hanna Helander ja Niilo Aikio ja várrelahttun Minna Moshnikoff ja Juho Keva.

Dearvvuođaiguin
City-Sámit ry
Stivra



City-Sámit čielggada sámegiela oahpahusa ordnema oaivegávpotguovllus

City-Sámit rs figgá ovddidit sámegiela oahpahusa ja ordnet sámegielat vuođđooahpahusa oaivegávpotguovllus. Mihttomearrin lea čohkket oaivegávpotguovllu sámegiela oahppiid ovtta sadjái ja ordnet oahpahusa bissovaš oahppanbirrasis, gos sámegiella ja –kultuvra sáhttet leat oidnosis. Nubbin mihttomearrin lea vuođđudit sámegielat luohká čakčii 2015.

Oaivegávpotguovllu sámesearvi, City-Sámit, jáhkká ahte bissovaš oahppanbiras ja stuorát giellasearvvuš movttiidahttet mánáid ja nuoraid sámegiela oahpahussii. “Sámegielat oahppiid čohkken oktii attašii vejolašvuođa bálkáhit ollesáigásaš sámegielat oahpaheaddji. Bissovaš oahpahusbáiki ja ollesáigásaš oahpaheaddji buvttašedje dorvvu oahpahusa joatkevašvuođas. Jáhkán dán geasuhit eanet oahppiid sámegielat oahpahussii”, gávnnaha Hanna Helander, guhte searvvi beales čielggada oahpahusáššiid dán giđa áigge.

Dán mihttomeari várás searvi evttoha Helssega gávpogii ollesáigásaš oahpaheaddji bálkáheami ja ohca heivvolaš ovttasbargoskuvlla Helssegis.

Sámegielat luohkká livččii lunddolaš joatkka searvvi skábmamánus álggahan giellabeassái ja maiddái Helssega gávpoga eatnigielat mánáid dikšunjovkui. Dáid mánáid giellamáhtu ii oaččo diktit jávkat, muhto dan galgá baicce gáhttet ja ovddidit sámegielat vuođđooahpahusas. “Searvvi ordnen giellabeassi Máttabiegga, Oarje-Pasilas, lea jo moatti mánu doaimma áigge lihkostuvvan mearkkašahtti láhkái ovddidit sámegiela. Máttabiekkas leat dál divššus njeallje ollesáigásaš ja guokte oasseáigásaš máná”, sátnejođiheaddji Pentti Pieski máinnaša.

Sámegiela oahpahusas ja sámegielat vuođđooahpahusas beroštuvvan vánhemiid gánneha leat oktavuođas searvvi oahpahusáššiid ovddasvástideaddjái Hanna Helanderii, 040 5723 866 dahje searvvi šleađgapostii citysamit(at)gmail.com

Eambo skuvlaáššiin, giellabeasis ja muđuige searvvi ovdáneamis sáhttá gullat maiddái searvvi jahkečoahkkimis, mii dollojuvvo njukčamánu 15. beaivvi dmu 17 Helssegis čujuhusas Porintie 1 (Arbetets Vänner doaibmalanjain).


 Duorasdat 6.2.2014
ULLA PIRTTIJÄRVI & ULDA
JOHAN ANDERS BAER & ULDA
AILLOS, TUOMAS ROUNAKARI & OTZIR GODOT
diibmu 20-24
showtime 20.30 álgit
K-18

Govvadáiddar Outi Pieski čájáhusa rahpan Korjaamo Gallerias dmu 18-20 ja dan maŋŋá juoigankonsearta dmu 20.30-24 Korjaamo lovttas. Mielde Johan Anders Bær ja Ulla Pirttijärvi-Länsman & Ulda. Lassin vel Áillos, Ingor Antte Ailu Gaup oktan čuojaheaddjiin (Tuomas Rounakari ja Otzir Godot). Nuba konsearta joatkašuvvá sullii 24.00 rádjai.

Facebook dáhpáhus

Giellabeassi Máttabiegga

Giellabeassi Máttabiegga livččii gárvvis álggahit doaimmas.
Dušše mánát váilot vel. Mis leat fiinna lanjat buorre johtolatoktavuođaid geažes, bures plánejuvvon sisdoallu giellabeassái, valljis sámegielat materiála ja earenoamáš buorre bargi ja nubbi bargi álggaha jagi 2014 álggus!
Almmuhit sáhttá čujuhussii mattabiegga@gmail.com, lassidieđut 040-5229 990. Almmut dahje váldde roahkkadit oktavuođa.



Máttabiegga lea davvisámegielat giellabeassi Helssega Oarje-Pasilas. Giellabeassi lea oaivvilduvvon 1-6 mánáide sámegiela ealáskahttimii. Giellabeasis mánát ohpet giela giellalávguma bokte: divššárat hupmet mánáide beare sámegiela. Giela lassin giellabeassi ealáskahttá maid kultuvrra, mii oidno Máttabiekkas juohkebeaivválaš buđaldemiin sihke buđaldanbottuin ja borramušas. Doaibma vuođđun lea sámi árabajásgeassinplána. Gávpotsápmelašvuohta lea Máttabiekka erenomáš iešvuohki: Máttabiegga lea Suoma vuosttas gávpotgiellabeassi.

Máttabiekkas bargaba guokte divššára ja dikšunbáikkit leat gávcci ollesáigásaš ja guovtte oasseáigásaš mánnái. Giellabeassi lea rabas jagis 2013 vuossárggas bearjadahkii d. 7.30-16.30. Ođđajagimánus 2014 rabasáiggit guhkkot d. 7-17. Vai giellabeassi livččii ávkin máná giellamáhttui, Máttabiegga čuovvu sámedikki rávvagiid unnimus vejolaš dikšunáiggis, mii lea 25 diimmu vahkus.

Máttabiegga doaibmá Oarje-Pasilas čujuhusas Radiokatu 9 A 5. Linjabiilat 22, 23 ja 59 bisánit aivve giellabeasi ovddas.

Mo beassá fárrui?

Máttabiekka doaibma álgá 11.11.2013. Almmuheapmi lea vejolaš 11.10.2013 rájes go deavdá almmuhanskovi ja friijahápmásaš ohcamuša ja sádde daid šleađgapoastan čujuhussii mattabiegga@gmail.com.

Mattabiegga_ilmoittautuminen_saame.rtf
Mattabiegga_ilmoittautuminen_liite_saame.rtf

Dikšunhattit

Máttabiekka dikšunhattit meroštallojuvvot máná agi mielde.

Vuollel 3-jahkásaš mánát: 611,40 € mánus.
Badjel 3-jahkásaš mánát: 471,40 € mánus

Bearrašat sáhttet ohcat ÁEL:s (Kelas) priváhtta divššu doarjaga ja oažžut Helssega gávpogis Helsset-lasi. Doarjagiid maŋŋá bearaš máksá divššus sullii 150 €.

Lassedieđut priváhtta divššu doarjagiin http://www.kela.fi/vanhempainvapaan-jalkeen_yksityisen-hoidon-tuki

Oktavuohtadieđut

Giellabeassi Máttabiegga
Radiokatu 9 A 5
00240 Helsinki

Šleađgapoasta: mattabiegga@gmail.com.

Gii ordne?

Máttabiekka duohkin lea oaivegávpotguovllu sámesearvi City-Sámit ry. Giellabeasi doaimma ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija sámedikki bokte.

Giellabeasis bargá guokte City-Sámit rs bálkáhan divššára: Sivi Jomppanen álggaha barggus skábmamánus 2013 ja Ida-Maria Helander ođđajagimánus 2014.

City-Sámit rs. njuolggadusaid čuovvu jahkečoahkkin dollojuvvo 16.3.2013 dmu 15.00 álggedettiin
Restoráŋŋa Perhos, Mechelininkatu 7, Helsset.

City-Sámit searvái mearkkašahtti veahkkeruhta

Suoma kulturruhtarádju lea mieđihan searvái 100 000 euro veahkkeruđa ”Sámegiela ja –kultuvrra ealáskahttimii oaivegávpogis: mánáid ja nuoraid doaimma joatkima dorvvasteapmin ja davvisámegielat giellabeasi plánenbargui.”
Suoma kulturruhtaráju veahkkeruhta lea oasseruhtadeapmin 3-jagi Máttabiegga-fidnus, masa searvi lea ohcan ruhtadeami maiddái eará gálduin. Máttabiegga-fidnu mihttomearrin lea dahkat iežaslágan sámekultuvrra oaivegávpotguvlui. Viiddis fidnu sisttisdoallá fálaldagaid mánáide, nuoraide ja maiddái ollesolbmuide. Okta dehálaš mihttomearri lea davvisámegielat giellabeasi vuođđudeapmi Helssegii. Searvi láhčá oaivegávpotguovllu mánáide, nuoraide, sámebearrašiidda ja eará sápmelaččaide vejolašvuođa ealáskahttit kultuvrraset ja gielladáidduset.
City-Sámit álggáhii borgemánus 2012 Uksa sámemáilbmái -prošeavtta, man Suoma kulturruhtarádju lea maiddái ruhtadan. Searvvi aktiivvalaš mannan jahki, jeavddalaš dáhpáhusat, lahttomeari lassáneapmi ja álggahuvvon prošeavtta bohtosat jáhkihedje maiddái Suoma kulturruhtaráju joatkit oaivegávpotguovllu sápmelašvuođa doarjuma. Uksa sámemáilbmái -prošeakta nohká 15.4.2013, muhto dálá riekkes- ja bargobádjedoaibma joatkašuvvá ja šaddá vel eambo máŋggabealagiin ođđa fidnu ja Suoma kulturruhtaráju veahkkeruđa bokte.
Máttabiegga-fidnu ovdanbuktojuvvo dárkileappot searvvi jahkečoahkkimis 16.3.2013.

Lassidieđut:
• Sátnejođiheaddji Pentti Pieski, citysamit(at)gmail.com
• Facebook/ ry City-Sámit rs http://www.facebook.com/groups/183215438396008/

City-Sámit searvi doarju oaivegávpotguovllu sámemánáid ja -nuoraid giela ja kultuvrra:
Sámásteapmi lunddolažžan gávpoteallimis

City-Sámit rs prošeakta Uksa Sámemáilbmái álggahuvvui 1.8.2012. Doaimma váldojoavkun leat oaivegávpotguovllu sámemánát ja –nuorat.

Mánáid ja nuoraid doaimma bokte aktiveret ja ealáskahttit oaivegávpotguovllu sámeservodaga sámegiela, -kultuvrra ja identitehta. Giđđii 2013 joatkašuvvi prošeavtta vuosttas dáhpáhus lea sámebearrašiid leaira Nuuksios čakčat. Eará doaibmahámit leat sámegiela kursa rávisolbmuide, earálágan sámekultuvrii gullevaš bargobájit, sihke vahkkosaš mánáid giellabeassedeaivvadeamit. Borgemánu álggus prošeaktakoordináhtorin álggahii Maija Lukkari . – Lean movtta, beasan bargat prošeavttain ollesáigge bargin, Lukkari láhttesta. —>