Buresboahtin - Tervetuloa - Welcome

Buresboahtin - Tervetuloa - Welcome

Saamelaiskäräjät neuvotteli kaivoslain uudistuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Saamelaiskäräjät päättivät joulukuun 10. päivä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluprosessin kaivoslain uudistamisesta. Neuvotteluprosessi aloitettiin syksyllä 2020 ja neuvottelut kestivät yhteensä lähes 30 tuntia. Saamelaiskäräjät teki perusteltuja muutosesityksiä useaan kaivoslain pykälään, mutta vain muutaman pykälän kohdalla saatiin neuvoteltua molempia osapuolia tyydyttävä tulos.

Ville Fofonoff Saamelaiskäräjät

– Kiinnostus malmien etsintään saamelaisten kotiseutualueella on lisääntynyt viime aikoina. Olen erittäin huolissani siitä, millä tavoin luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja saamelaisten oikeuksien toteutuminen pystytään turvaamaan uudessa kaivoslaissa. Olemme tehneet kaivoslakiin perusteltuja muutosesityksiä näiden turvaamiseksi, mutta työ- ja elinkeinoministeriön liikkumavara esitystemme suhteen tuntuu olevan rajallinen ja riittämätön, sanoo Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Neuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys saamelaiskulttuuriin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksiin liittyviin vaikutuksiin kohdistuvan selvitysmenettelyn kehittämisestä. Neuvotteluissa ei ole kuitenkaan saatu aikaan tulosta, jolla pystyttäisiin turvaamaan saamelaisten asema ja oikeudet alkuperäiskansana kaivoslain soveltamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ollut edellytyksiä neuvotella kaikkien pykälien sisällöstä, esimerkiksi 50 §:n osalta. Kyseinen pykälä on saamelaisten kannalta olennainen, sillä siinä määritellään mm. minkä tasoisia vaikutuksia kaivoslain mukaisesta toiminnasta voi aiheutua saamelaisten edellytyksille harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan tai muutoin ylläpitää saamelaiskulttuuria saamelaisten kotiseutualueella.

– Neuvotteluista jäi vahva tunne siitä, että Suomen valtiolle on tärkeää, ettei kaivostoimijoiden toimintaa vaikeuteta tulevaisuudessa. Tämän periaatteen noudattamisessa tunnutaan olevan valmiita tinkimään sekä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta että luonnon monimuotoisuudesta, jatkaa Aikio.

Saamelaiskulttuurilla on suora yhteys luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ja elämäntavat ovat muotoutuneet luonnon monimuotoisuutta säilyttäviksi, joten tästä näkökulmasta kulttuurin säilyttäminen tukee biodiversiteetin suojelua, kuten todetaan Suomen biodiversiteetti – strategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnissa.

Nykyisellään kaivoslaki ei turvaa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia

Kaivoslain säännökset eivät nykyisellään velvoita kaivosviranomaista erittelemään, miten kaivoslain mukainen toiminta sekä muut maankäyttömuodot yhdessä vaikuttavat saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan.

– Lupaharkinnassa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojaksi laadittujen säännösten tarkoitus ei ole lupakäytännössä toteutunut, eikä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia ole siten pystytty turvaamaan käytännössä, toteaa Aikio.

Nykyisen lain 50 §:n soveltamista harkitessaan lupaviranomaisen tulisi muun muassa arvioida heikentääkö myönnetty lupa olennaisesti saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria tai kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoja koltta-alueella.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kaivoslain 50 §:ssä luvan myöntämisen esteeksi määritelty olennaisen heikennyksen taso ei kuitenkaan riitä turvaamaan saamelaisille perustuslain 17 §:n 3 momentin myötä turvatun oikeuden toteutumista ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan. Perinteisten elinkeinojen katsotaan vakiintuneesti kuuluvan osaksi saamelaiskulttuuria.  

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei ole toistaiseksi jättänyt yhtään lupaa myöntämättä Saamelaiskäräjien esiin tuomista perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvista negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Tästä syystä Saamelaiskäräjät esittää ”olennaisen heikennyksen” -kriteerin muuttamista koko kaivoslain kontekstissa muotoon ”vähäistä suurempi haitta tai heikennys”.

Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan näitä tavoitteita ei ole kaivoslain valmistelutyössä tähän mennessä huomioitu.

Vastaa